Olet täälläEtusivu Ajankohtaista Uutiset ja artikkelit

Uutiset ja artikkelit

Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkaat vuoden 2015 Päihdetapauslaskennassa

Rikosseuraamuslaitoksen päihdeasiakkaat olivat vuoden 2015 Päihdetapauslaskennan mukaan miehiä, nuorempia, naimattomia, työttömiä ja asunnottomia useammin kuin terveyskeskusten päihdeasiakkaat. Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkailla oli enemmän laittomien huumausaineiden käyttöä, päihteiden sekakäyttöä ja huumeiden pistokäyttöä kuin terveyskeskusten päihdeasiakkailla.

THL on julkaissut Päihdetilastollisen vuosikirjan 2017

THL:n Päihdetilastollinen vuosikirja sisältää keskeiset tiedot alkoholijuomien kulutuksesta ja myynnistä, alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä aiheutuvista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista, päihdehuollosta, päihteisiin liittyvästä rikollisuudesta, alkoholijuomien kaupan kehityksestä sekä alkoholielinkeinon ja alkoholimainonnan valvonnasta. Lisäksi vuosikirja sisältää tietoja alkoholijuomien kulutuksesta muissa maissa.

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa – esimerkkinä A-Kiltojen Liitto ry

Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu pohtivat tutkimustiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista järjestötoiminnassa Tietopuun Katsauksia ja näkökulmia-artikkelissaan. Tutkittua tietoa voidaan järjestöissä hyödyntää toiminnan kehittämisessä, vaikuttamistyössä, edunvalvonnassa, päätöksenteossa, viestinnässä, raportoinnissa ja arvioinnissa. Se voi tukea järjestöjen toimintaa antamalla työkaluja tulevaisuuden ennakointiin ja toiminnan mielekkääseen kohdentamiseen. 

Korvaushoidossa olevilla vaikeuksia mielialan, kivun ja unen sekä arjen hallinnan alueilla

Korvaushoidossa olevilla henkilöillä esiintyy toimintakyvyn vaikeuksia laaja-alaisesti. Suurimmat vaikeudet ilmenevät mielialan, kivun ja unen sekä arjen hallinnan alueilla. Päihteitä korvaushoidon aikana käyttäneet henkilöt olivat kokeneet psykososiaalisia vaikeuksia kaikilla osa-alueilla enemmän kuin potilaat, jotka eivät käyttäneet päihteitä. 

Sosped on julkaissut tutkimuskatsauksen ongelmallisesta digipelaamisesta

Sosiaalipedagogiikan säätiön tutkijoiden tuottama tutkimuskatsaus kartoittaa viihteellisen ja ongelmallisen digipelaamisen ilmiöitä ja ongelmalliseen digipelaamiseen kohdennettuja hoito- ja tukimuotoja alan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tutkimuskatsaus on jaettu kahteen osaan: Osa I: Digitaalinen viihdepelaaminen ja digipeliriippuvuus. Katsaus pelaamisen eri ulottuvuuksiin ja Osa II: Vertaistuestako apu ongelmalliseen digipelaamiseen?

Tartuntatautien seulominen katuolosuhteissa madaltaa testiin tulemisen kynnystä

Etsivän tartuntatautityön avulla voidaan tavoittaa runsain joukoin huumeita aktiivisesti käyttäviä henkilöitä hiv- ja hepatiitti C-testauksen, valistuksen, neuvonnan ja ohjauksen pariin. Tartuntatautien seulominen katuolosuhteissa kiistatta madaltaa testiin tulemisen kynnystä etenkin niiden huumeidenkäyttäjien kohdalla, joita ei tavoiteta terveysneuvontapisteissä. Kolmatta kesää toiminut A-klinikkasäätiön Street-hanke tavoitti viime kesänä testeihin 576 henkilöä ja löysi 27 uutta hepatiitti C-tartuntaa. Hiv-tartuntoja ei löydetty.

Väitös: Motivoivan haastattelun toteutuminen päihdehoidon alkutapaamisissa ja yhteys asiakkaan päihdehaittojen vähenemiseen

Asiakkaan taitava kuuntelu päihdehoidon ensitapaamisissa motivoi asiakasta muutoksen pohtimiseen ja päihdehaittojen vähentämiseen. Erityisesti reflektoinnin eli heijastavan kuuntelun taito osoittautui YTM Maria Rakkolaisen tutkimuksessa olennaiseksi tekijäksi. Tutkimus osoitti, että motivoivan haastattelun vuorovaikutustyyli oli työntekijöillä kohtalaisen hyvin hallinnassa. Motivoivan haastattelun oppimiseen, erityisesti avokysymysten esittämiseen ja oikein kohdennettua empatiaa viestivään reflektiotaitoon kannattaisi kuitenkin tulevaisuudessa panostaa enemmän.

Uutuusjulkaisu päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiskehittämisestä

Verkottajan kammareissa -kirjanen kuvaa Verkottaja 2013–2016 – päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua -projektin yhteiskehittämistä päihde- ja mielenterveystyössä sekä muissa sote-palveluissa. Yhteisiä valmennuksia rakennettiin ammattilaisille, asiantuntijoille sekä kokemusasiantuntijoina toimiville asiakkaille. Niissä yhdistyivät asiakastyöstä ja asiakkaiden arjesta nouseva asiantuntemus, niin teoriat, käytännön kokemus kuin hiljainen tietäminen.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuminen lisää kansalaisten hyvinvointia

Tuore julkaisu Ihmisten äänellä: Järjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeet ja palvelun tarpeet tuo esiin, että järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuminen vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen monella tavoin myönteisesti. Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tarjoavat merkittävän kohtaamisen foorumin.

Juomatapatutkimus: Kymmenesosassa kaikista alkoholinkäyttökerroista oli läsnä lapsia

Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa esitetään uusia tietoja Juomatapatutkimuksen kysymyksistä koskien asennoitumista alkoholinkäyttöön pienten lasten läsnä ollessa sekä lasten seurassa tapahtuneita alkoholinkäyttötilanteita.

Alkoholin käyttö on viime vuosikymmeninä siirtynyt koteihin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että suomalaiset suhtautuvat alkoholinkäyttöön lasten seurassa melko kielteisesti. Vuonna 2016 noin kymmenesosassa kaikista alkoholinkäyttökerroista oli läsnä alle 15-vuotiaita lapsia.

Tutkimus: Joka kymmenes 60–85-vuotias arvioi elämänlaatunsa heikoksi ja kokee psyykkistä kuormittuneisuutta

Viimeaikaiset mielenterveysongelmat, yksinäisyys, huonoksi koettu fyysinen terveys, riittämätön uni sekä riittämättömät tulot olivat yhteydessä koettuun huonoon elämänlaatuun ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Tämä selviää A-klinikkasäätiön, Suomen Mielenterveysseuran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertaisarvioidussa tutkimusartikkelissa Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60–85-vuotiailla.

Tutkimus pohjautuu Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimukseen (ATH), jossa 60–85-vuotiaita vastaajia oli 33 196.

Paikallisyhdistyksillä asiantuntemusta päihde- ja mielenterveysongelmien esiintymisestä yhdessä

Yhdistykset kohtaavat ja auttavat merkittävässä määrin ihmisiä, joilla on sekä päihde- että mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia, jotka putoavat helposti julkisen sektorin palveluista ja jotka tarvitsevat samanaikaisesti monenlaisia palveluita.

Uudessa oppaassa haittoja vähentävän työn hyvistä käytännöistä

A-klinikkasäätiön Völjy-hankkeen julkaisemassa oppaassa kuvataan pistämällä huumeita käyttävien ihmisten parissa tehtävän haittojen vähentävän työn hyviä käytäntöjä. Lisäksi oppaassa sanoitetaan työssä syntynyttä hiljaista tietoa.

Oppaan tarkoituksena on auttaa ja rohkaista erityisesti ihmistyötä tekeviä työntekijöitä, mutta myös alan johtajia ja vastuussa olevia päättäjiä työn kokemusten reflektointiin, jakamiseen sekä hiljaisen tiedon tiedostamiseen. Tätä kautta halutaan myös nostaa esiin haittoja vähentävän työn ja toimivan ihmiskohtaamisen merkityksellisyyttä.

Vapaaehtoistoiminta hybridisaatiokehityksen näkökulmasta

Kolmannen sektorin hybridisaatiokehitys näkyy ostopalveluja tuottavissa ja työntekijöitä palkanneissa päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä vapaaehtoistoiminnan merkityksen vähenemisenä. Niissä toiminnan kehittämistarpeina korostuvat palvelutoiminnan ja rahoituspohjan kehittäminen, muissa yhdistyksissä tarve tukea ja rekrytoida vapaaehtois- ja vertaistoimijoita. Näkemykset vapaaehtoistoimijoiden määrän kehityksestä olivat kuitenkin erityisen pessimistisiä yhdistyksissä, jotka toimivat puhtaasti vapaaehtoisvoimin.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät hyvinvointia

EHYT ry:n Elokolojen kävijät pitivät kohtaamispaikkojen toimintaan osallistumista itselleen tärkeänä ja arvioivat osallistumisen vaikuttaneen myönteisesti hyvinvointiinsa. He olivat kokeneet elämäntilanteessaan myönteisiä muutoksia psyykkisessä terveydessä, osallistumisessa, arjen sujumisessa, elämänlaadussa, perhesuhteissa, asumisessa ja päihteiden käytössä.

Elokolo-toiminta oli tavoittanut erityisesti henkilöitä, jotka olivat kokeneet yksinäisyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Yleisimmät osallistumisen syyt olivat toisten ihmisten tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Alkoholisairauksien vuodeosastojen hoitojaksot vähentyneet, mutta polikliniset käynnit kasvaneet

THL:n julkaiseman Päihdetilastollisen vuosikirjan 2016 mukaan alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholihaitat ovat olleet laskussa vuodesta 2008. Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta alkoholista aiheutuu vuosittain vähintään 1,3 miljardin euron suorat kustannukset yhteiskunnalle.

Kansalaiset testanneet Päihdelinkissä ahkerasti alkoholinkäyttöään, monella riskitasot selvästi kohonneet

Vuosina 2003–2016 kansalaiset ovat täyttäneet WHO:n AUDIT-kyselyä yhteensä 569 416 kertaa A-klinikkasäätiön verkkopalvelussa Päihdelinkissä. AUDIT-kysely sisältää 10 kysymystä alkoholinkäytöstä.

Loma-ajat erottuvat selvästi sekä testaajien määrän että summapisteiden riskitasojen osalta: sekä testien tekeminen että testistä saadut pistemäärät lisääntyvät merkittävästi lomien jälkeen.

Omaiset ovat paikallisyhdistysten toiminnan keskeinen kohderyhmä ja merkittävä vapaaehtoistyön resurssi

MIPA-järjestökyselyn perusteella omaiset ovat paikallisyhdistysten toiminnan keskeinen kohderyhmä ja merkittävä vapaaehtoistyön resurssi. Omais- tai läheistyötä tehdään joka neljännessä vastanneista päihde- ja mielenterveysyhdistyksistä.

Jorma Niemelän selvityksestä suuntaviivoja järjestöjen tutkimustoiminnan kehittämiseen

Erityisasiantuntija Jorma Niemelän (Diak) selvitys "Ihmisen ääni, tutkimuksen tieto" antaa perusteita ja suuntaviivoja päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimuksen yhteiselle toimintamallille ja rahoitukselle tulevaisuudessa. Katsaus on hyödyllinen kaikille sosiaali- ja terveysjärjestöille, mutta myös laajemmin kansalaisjärjestöille.

Järjestötutkimus tavoittaa vaikeissa elämäntilanteissa eläviä kansalaisia

Järjestöjen kautta toteutetun MIPA-hyvinvointikyselyn ja THL:n Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) vertailu osoittaa, että järjestöt tavoittavat yksinäisiä, vähäosaisia ja palvelujen ulkopuolelle jääviä henkilöitä, jotka eivät näy väestökyselyssä.

Laaja kosketuspinta kansalaisiin syntyy matalan kynnyksen palveluiden ja vertaistoiminnan kautta. Se mahdollistaa tutkimuksessa helposti sivuun jäävien kansalaisten elämäntilanteen ja näkemysten selvittämisen. Erityisesti keski-ikäiset yksinäiset miehet on vaikeasti tavoitettava ryhmä.

Sivut