Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu pohtivat tutkimustiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista järjestötoiminnassa Tietopuun Katsauksia ja näkökulmia-artikkelissaan. Tutkittua tietoa voidaan järjestöissä hyödyntää toiminnan kehittämisessä, vaikuttamistyössä, edunvalvonnassa, päätöksenteossa, viestinnässä, raportoinnissa ja arvioinnissa. Se voi tukea järjestöjen toimintaa antamalla työkaluja tulevaisuuden ennakointiin ja toiminnan mielekkääseen kohdentamiseen. 

Sosiaalipedagogiikan säätiön tutkijoiden tuottama tutkimuskatsaus kartoittaa viihteellisen ja ongelmallisen digipelaamisen ilmiöitä ja ongelmalliseen digipelaamiseen kohdennettuja hoito- ja tukimuotoja alan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tutkimuskatsaus on jaettu kahteen osaan: Osa I: Digitaalinen viihdepelaaminen ja digipeliriippuvuus. Katsaus pelaamisen eri ulottuvuuksiin ja Osa II: Vertaistuestako apu ongelmalliseen digipelaamiseen?

Asiakkaan taitava kuuntelu päihdehoidon ensitapaamisissa motivoi asiakasta muutoksen pohtimiseen ja päihdehaittojen vähentämiseen. Erityisesti reflektoinnin eli heijastavan kuuntelun taito osoittautui YTM Maria Rakkolaisen tutkimuksessa olennaiseksi tekijäksi. Tutkimus osoitti, että motivoivan haastattelun vuorovaikutustyyli oli työntekijöillä kohtalaisen hyvin hallinnassa. Motivoivan haastattelun oppimiseen, erityisesti avokysymysten esittämiseen ja oikein kohdennettua empatiaa viestivään reflektiotaitoon kannattaisi kuitenkin tulevaisuudessa panostaa enemmän.

Tuore julkaisu Ihmisten äänellä: Järjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeet ja palvelun tarpeet tuo esiin, että järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuminen vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen monella tavoin myönteisesti. Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tarjoavat merkittävän kohtaamisen foorumin.

Viimeaikaiset mielenterveysongelmat, yksinäisyys, huonoksi koettu fyysinen terveys, riittämätön uni sekä riittämättömät tulot olivat yhteydessä koettuun huonoon elämänlaatuun ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Tämä selviää A-klinikkasäätiön, Suomen Mielenterveysseuran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertaisarvioidussa tutkimusartikkelissa Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60–85-vuotiailla.

Tutkimus pohjautuu Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimukseen (ATH), jossa 60–85-vuotiaita vastaajia oli 33 196.

A-klinikkasäätiön Völjy-hankkeen julkaisemassa oppaassa kuvataan pistämällä huumeita käyttävien ihmisten parissa tehtävän haittojen vähentävän työn hyviä käytäntöjä. Lisäksi oppaassa sanoitetaan työssä syntynyttä hiljaista tietoa.

Oppaan tarkoituksena on auttaa ja rohkaista erityisesti ihmistyötä tekeviä työntekijöitä, mutta myös alan johtajia ja vastuussa olevia päättäjiä työn kokemusten reflektointiin, jakamiseen sekä hiljaisen tiedon tiedostamiseen. Tätä kautta halutaan myös nostaa esiin haittoja vähentävän työn ja toimivan ihmiskohtaamisen merkityksellisyyttä.

EHYT ry:n Elokolojen kävijät pitivät kohtaamispaikkojen toimintaan osallistumista itselleen tärkeänä ja arvioivat osallistumisen vaikuttaneen myönteisesti hyvinvointiinsa. He olivat kokeneet elämäntilanteessaan myönteisiä muutoksia psyykkisessä terveydessä, osallistumisessa, arjen sujumisessa, elämänlaadussa, perhesuhteissa, asumisessa ja päihteiden käytössä.

Elokolo-toiminta oli tavoittanut erityisesti henkilöitä, jotka olivat kokeneet yksinäisyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Yleisimmät osallistumisen syyt olivat toisten ihmisten tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Vuosina 2003–2016 kansalaiset ovat täyttäneet WHO:n AUDIT-kyselyä yhteensä 569 416 kertaa A-klinikkasäätiön verkkopalvelussa Päihdelinkissä. AUDIT-kysely sisältää 10 kysymystä alkoholinkäytöstä.

Loma-ajat erottuvat selvästi sekä testaajien määrän että summapisteiden riskitasojen osalta: sekä testien tekeminen että testistä saadut pistemäärät lisääntyvät merkittävästi lomien jälkeen.

Erityisasiantuntija Jorma Niemelän (Diak) selvitys "Ihmisen ääni, tutkimuksen tieto" antaa perusteita ja suuntaviivoja päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimuksen yhteiselle toimintamallille ja rahoitukselle tulevaisuudessa. Katsaus on hyödyllinen kaikille sosiaali- ja terveysjärjestöille, mutta myös laajemmin kansalaisjärjestöille.