Olet täälläEtusivu Parempia sosiaali- ja terveyspalveluja – kenelle niitä halutaan?

Parempia sosiaali- ja terveyspalveluja – kenelle niitä halutaan?

Suomalaiset parantaisivat mieluiten syrjäytymisvaarassa olevien sosiaali- ja terveyspalveluja. A-klinikkasäätiön Tietopuun tutkimussarjassa julkaistu tutkimus osoittaa, että esimerkiksi poliittinen arvomaailma ja ennakkoluulot vaikuttavat siihen, mihin palveluihin kansalaiset ovat valmiita panostamaan.

Ketkä ansaitsevat nykyistä parempia sosiaali- ja terveyspalveluja? Tämä on yksi ydinkysymys Päivi Rissasen ja Sari Jurvansuun toteuttamassa tutkimuksessa. Aineistona oli 2 231 suomalaisen vastauksiin perustuva Mielenterveysbarometrikysely.

Tutkimus kartoittaa suomalaisten näkemyksiä siitä, mille ryhmille tulisi osoittaa nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita ja kenen palvelujen parantamista pidetään vähemmän tärkeänä. Samalla selvitetään näkemysten yhteyksiä väestö- ja sosioekonomisiin tekijöihin sekä vastaajien arvoihin ja elämäntilanteeseen.

Tutkimus ankkuroituu sosiaalisen legitimiteetin käsitteeseen, joka tarkoittaa tiettyjen etuuksien ja palvelujen kannatusta. Pohjoismaiseen ja suomalaiseen asenneilmapiiriin kuuluu, että huono-osaisia ei syyllistetä laajasti heidän elämäntilanteestaan. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että eri ryhmien oikeutta apuun ja tukeen arvioidaan eri tavoin, ja tämä näkyy myös tämän tutkimuksen tuloksissa.

Terveyspalvelut hyväksytään laajemmin kuin sosiaalipalvelut

Eri etuudet ja palvelut saavat kansalaisilta erilaista kannatusta, ja terveyspalveluihin panostaminen hyväksytään yleensä laajemmin kuin sosiaalipalveluihin satsaaminen. Rissasen ja Jurvansuun tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja aikuisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen. Aikuisten palvelujen parantamista kannattaa yli puolet vastaajista, nuorten palvelujen parantamista kolme neljästä. Erityisesti lisäresursseja toivotaan siis syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin.

Myös diagnoosit sekä sairauksiin ja ongelmiin liittyvä stigma erottelevat suomalaisten näkemyksiä siitä, ketkä ansaitsevat nykyistä parempia palveluita. Masennusta sairastavien palveluja haluaa parantaa puolet väestöstä, skitsofreniaa sairastavien palveluja reilu kolmannes. Tulos heijastanee masennuksen yleisyyttä ja siitä käytävää avointa julkista keskustelua. Skitsofreniaan sairastuneiden palvelujen lisäresursointiin suhtaudutaan varauksellisemmin, mikä kertoo psykoosisairauksiin liittyvästä kielteisestä leimasta.

Omakohtainen kokemus ja tuttuuskin vaikuttavat: oma tai läheiskokemus mielenterveysongelmasta vaikuttaa suopeampaan suhtautumiseen mielenterveyden häiriöitä sairastavien palveluihin. Se lisää myös ymmärrystä ja empatiaa useimpien muiden tarkasteltujen ryhmien palvelutarpeita kohtaan. 

Joka kolmas parantaisi huumeita käyttävien palveluja

Päihderiippuvuuksiin sairastuneiden palvelutarpeisiin suhtaudutaan kielteisemmin kuin masennusta ja skitsofreniaa sairastavien tarpeisiin. Lisää resursseja huumeita käyttävien palveluihin toivoo vajaa kolmannes väestöstä, alkoholiriippuvaisten palveluihin neljännes. 

Päihdeongelmat nähdään usein ihmisen vapaana valintana, jolloin sairastuneita pidetään syyllisinä omaan kohtaloonsa. Heidän ei katsota ansaitsevan tukea esimerkiksi itsekurin, elämänhallinnan tai moraalin puutteiden vuoksi. Aiempi tutkimus vahvistaa, että erityisen suuri stigma kohdistuu huumeriippuvaisiin muun muassa toiminnan laittomuuden ja rikollisuuden leiman vuoksi. 

Päihdepalvelujen lisäämisen kannatus jäi alhaiseksi, vaikka erityisesti alkoholiongelmat ovat väestössä yleisiä. Vuonna 2018 Suomessa kuoli huumausaineisiin 261 henkilöä ja alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen 1 683 henkeä. Huumeiden käyttäjien palvelutarpeiden nostamiseen alkoholiriippuvaisten palveluita tärkeämmiksi voi vaikuttaa tieto, että alle 25-vuotiaiden huumemyrkytyskuolemat ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina. 

Päihderiippuvuuksista tarvitaan lisää tietoa

Jotta päihdepalvelujen parempi resursointi saisi laajempaa kannatusta, tutkijoiden mukaan tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, että päihderiippuvuudet ovat vakavia sairauksia ja mielenterveyden häiriöiden muotoja. Lisäksi on tärkeää lisätä tietoisuutta eri hoitomuotojen onnistumisista ja palvelujen vaikuttavuudesta. 

Myös yksilön arvoilla ja kokemusmaailmalla sekä ideologisilla tekijöillä on tutkimuksen mukaan vahva yhteys palveluasenteisiin. Aiempien tutkimusten mukaan oikeistopuolueita äänestävät suhtautuvat vasemmistoa kriittisemmin toimeentulotuen asiakkaisiin ja arvioivat, että sosiaalisten ongelmien taustalla vaikuttavat useammin yksilölliset kuin rakenteelliset tekijät. Rissasen ja Jurvansuun tutkimuksessa arvomaailma vaikutti erityisesti siihen, miten päihderiippuvuuksiin sairastuneiden ja työttömien palvelutarpeisiin asennoidutaan. Esimerkiksi huumeiden käyttäjien palvelujen parantamista kannatti joka toinen vasemmistoon ja vajaa neljännes oikeistoon asemoituvista. 

Tuloksissa korostuu myös samaistumisen ja identiteetin merkitys. Parempia palveluja toivotaan usein omalle viiteryhmälle: työttömät työttömille, vanhimmat ikäryhmät ja eläkeläiset ikääntyville ja alle 30-vuotiaat nuorille aikuisille.

Lisätietoa

Tutkimus perustuu Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrikyselyyn, jonka Kantar TNS Oy toteutti vuonna 2020. Aineistosta tarkasteltiin kysymystä, jossa vastaajia pyydettiin valitsemaan listalta ihmisryhmät, joille tulisi osoittaa enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja.

Tarkasteltuja ryhmiä olivat masennusta ja skitsofreniaa sairastavat, alkoholistit, huumeiden käyttäjät, työttömät, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, ikääntyvät, lapsiperheet, nuoret aikuiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset.

Rissanen, P. & Jurvansuu, S. (2022): Parempia mielenterveys- ja päihdepalveluja? Suomalaisten näkemyksiä palvelujen ansaitsevuudesta. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2022: 1–21. 

Uutisarkisto » 
 

Julkaisutyyppi: