Olet täälläEtusivu Päihde- ja mielenterveysalan järjestöjen ja julkisten palveluiden yhteistyö tulevaisuudessa

Päihde- ja mielenterveysalan järjestöjen ja julkisten palveluiden yhteistyö tulevaisuudessa

JAA SOMESSA

Kolme ihmistä työskentelee rappusilla.

Millaisia järjestöyhteistyön muotoja ja paikkoja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa on päihde- ja mielenterveysalan järjestöille? Missä järjestöjen osaamista, läsnäoloa ja apua tarvitaan? Millaisia ovat tulevaisuuden palvelukokonaisuudet ja -ketjut?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin 6.5.2021 A-klinikkasäätiön arviointi- ja laatutiimin järjestämässä Tulevaisuustyöpajassa, jonne osallistui työssään päihteitä käyttäviä ihmisiä kohtaavia ja palveluita kehittäviä ammattilaisia julkiselta ja kolmannelta sektorilta.

Mukana olo edellyttää verkostoitumista ja yhteistyön tiivistämistä

Työpajan ensimmäisessä puheenvuorossa TAYSin aluekoordinaattori Leena-Kaisa Nikkarinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta sekä yhteistyöstä ja palveluketjuista päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja sote-palveluiden välillä. 

Tulevat hyvinvointialueet tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina ja yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tullaan kuitenkin tulevaisuudessa vahvistamaan entisestään ja Nikkarinen toikin puheenvuorossaan esiin järjestöjen ja julkisten palveluiden yhteistyömahdollisuuksia.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa järjestöjen on tiivistettävä entistä enemmän yhteistyötään, verkostoiduttava ja luotava yhteistä näkemystään. Konkreettisia yhteistyön paikkoja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa voisi olla esimerkiksi päihde- ja mielenterveysstrategian jalkauttaminen, kokemustiedon kerääminen, muutostarpeiden tunnistaminen, järjestökoordinaation ja etäpalveluratkaisujen kehittäminen sekä hyvinvointikertomus- ja suunnittelutyöhön osallistuminen. 

Kompleksisia ongelmia taklataan yhteistyöllä 

Kompleksisia ongelmia taklataan vain yhteistyöllä, kiteytti Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio puheenvuorossaan ”Järjestöyhteistyötä ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta”. 

Leimio korosti puheenvuorossaan kolmannen sektorin roolia yhtenä tekijänä muiden joukossa. Yhteistyössä keskeistä olisi kuitenkin määritellä selkeästi yhteistyön ja toiminnan sisällöt. Tämä edellyttää järjestöiltä halua tunnistaa oman roolinsa ja vastuunsa sekä kykyä sanoittaa se ääneen muille toimijoille. 

Päijät-Hämeen ehkäisevän työn toimintakertomuksesta käy ilmi, miten monipuolista järjestöjen ja julkisten palveluiden välinen yhteistyö alueella on. Kolmannen sektorin asiantuntijat muun muassa tukivat omalla toiminnallaan julkisten palveluiden kehittämisprosessien toimeenpanoa ja kunnissa tehtävää ehkäisevää työtä sekä tekivät alueellista koordinaatiotyötä.

”Kaikki mahtuvat pelikentälle, kaikkia tarvitaan ja kilvoittelu on tarpeetonta. Pitää vaan löytää oikeat yhteistyön muodot.”, Leimio toteaa. 

Järjestöjen tunteminen parantaa palveluohjausta

Työpajan viimeisessä puheenvuorossa A-klinikkasäätiön kehittämispäällikkö Tiina Saarinen esitteli yhdessä Espoon kaupungin palveluesimies Anna-Leena Bergdahlin ja kirjastopalvelupäällikkö Merja Pihlajamäen kanssa A-klinikkasäätiön yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa. 

Yhteistyö Espoon kaupungin ja A-klinikkasäätiön arviointi- ja laatutiimin välillä alkoi vuonna 2019 järjestetyn tulevaisuustyöpajan innoittamana. Yhteistyön tuloksena on tähän mennessä järjestetty työntekijöille suunnattuja webinaareja, toteutettu kirjastossa asiakaskysely, kartoitettu sote-palveluiden työntekijöiden päihdetyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeita sekä perustettu kehittämistyöryhmä, jossa on osallistujia Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä päihdealan järjestöistä. 

Anna-Leena Bergdahlin mukaan yhteistyön seurauksena järjestöt ovat tulleet tutummiksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille ja näin ohjaaminen palveluiden piiriin on helpottunut. Myös Merja Pihlajamäki nosti esiin yhteistyön hyötyjä ja kiitteli, kuinka yhteistyö saatiin nopeasti vireille A-klinikkasäätiön kanssa.

Tulevaisuustyöpajan ryhmätyöskentelyssä osallistujat kertoivat tarvitsevansa lisää tietoa yhteistyötahoista sekä siitä, minne päihteitä käyttävän asiakkaan voi ohjata avun saamiseksi. Osallistujat toivat myös esiin, että alueelliset erot näkyvät järjestötoiminnan laajuudessa ja vaikuttavat näin yhteistyömahdollisuuksiin. Tukea kaivattiin myös päihteitä käyttävän asiakkaan kunnioittavaan kohtaamiseen, tukemiseen ja päihteiden käytön puheeksiottoon. 

Työpajassa tuotiin esiin, että tulevaisuudessa järjestöjen ja julkisten palveluiden yhteistyötä voisi edistää parhaiten tietoisuuden lisäämisellä, yhteisten foorumien ja alustojen luomisella sekä yhdessä kehittämisellä. 

Tutustu myös Tietopuussa:

Artikkeli: Päihde- ja mielenterveystyön muutosilmiöt

Artikkeli: Yhteistyö, osaaminen ja tieto päihteitä käyttävien ihmisten kohtaamisessa

Uutisarkisto »