Psyykkinen sairaus asettaa ihmisen yhteiskunnassamme osallisuuden näkökulmasta monin tavoin vaikeaan asemaan. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille merkittäviä osallisuuden kokemuksia. Tämä selviää Sari Jurvansuun, Teemu Kaskelan ja Jouni Tourusen Tietopuun tutkimussarjassa julkaistussa artikkelissa, jossa selvitettiin, millaista osallisuutta mielenterveyskuntoutujille suunnattu kohtaamispaikka mahdollistaa kävijöilleen.

Keskeistä osallisuudessa oli kokemus hyväksytyksi tulemisesta psyykkisen sairauden ja siihen liittyvän oireilun kanssa. Osallisuus kohtaamispaikkayhteisössä hälvensi merkittävällä tavalla yksinäisyyttä ja siihen liittyvää ahdistusta. 

Kävijät arvostivat kohtaamispaikassa sitä, ettei siellä tarvinnut käsitellä omaa sairautta eikä siellä odotettu sairauteen liittyviä toimia. Muihin palveluihin ja kohtaamispaikan ulkopuoliseen maailmaan liittyi usein stigman kokemuksia ja turvattomuutta. 

Kohtaamispaikan mahdollistama osallisuus oli mielekästä tekemistä ja arjen jäsentymistä, jossa tärkeää olivat rutiinit ja yksilöllisten voimavarojen huomioiminen.

Tutkimus perustuu havainnointiin ja kävijöiden ja työntekijöiden haastatteluihin pääkaupunkiseudulla toimivassa kohtaamispaikassa. Se on tehty osana A-klinikkasäätiön koordinoimaa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmaa (MIPA 2.0). 

Osallisuuteen liittyy ristiriitaisuuksia ja paradokseja

Osallisuuteen liittyy myös ristiriitaisuuksia ja odottamattomia paradokseja, jotka korostavat kontekstin huomioimisen merkitystä osallisuutta tarkasteltaessa. 

Autonomia osallisuuden ulottuvuutena

Autonomia on osallisuuden keskeinen elementti. Tunnetta autonomiasta tukee se, että osallistumisen tavan ja intensiteetin saa määritellä itse. Autonomia tarkoitti kävijöille ensinnäkin toiminnan perustumista täysin vapaaehtoisuuteen ja mahdollisuutta pistäytyä paikassa spontaanisti. Tärkeää oli mahdollisuus osallistua haluamallaan ja toimintakyvyn mahdollistamalla tavalla. Myös erilaisten näennäisesti pienten valintojen ja vaikutusmahdollisuuksien merkitys näyttäytyi suurena.

Toimintaa ja toimeettomuutta

Mielekkäällä tekemisellä oli kävijöille suuri merkitys, sillä he olivat lähes poikkeuksetta työelämän ulkopuolella. Se, ettei kohtaamispaikan toiminnassa ollut kuitenkaan aktiivisen sosiaalisuuden pakkoa oli joissain tapauksissa edellytys sille, että kuntoutuja halusi ja uskaltautui osalliseksi yhteisössä. Usein mahdollisuus olla toimeton ja levätä oli edellytys yhteisölliselle osallisuudelle. Näennäinen osallistumattomuus voidaan täten nähdä tarkastelemassamme kontekstissa myös keskeiseksi osallisuuden ulottuvuudeksi. Yhteiskunnan aktivointitavoitteet tarjoavatkin liian suppean näkökulman mielenterveyskuntoutujien osallisuuteen.

Yhteenkuuluvuus kohtaamispaikassa, ulkopuolisuus muualla

Tärkeä havainto tutkimuksessa liittyy kohtaamispaikan ja muun palvelujärjestelmän suhteeseen. Palvelujärjestelmässä kuntoutuja on usein erilaisten hoito- ja tukitoimenpiteiden kohteena. Kohtaamispaikkaa puolestaan arvostettiin palveluna, jossa ei korosteta muutosedellytyksiä tai -odotuksia. Tutkimuksessa piirtyi kuva siitä, että jo kuntoutujan oman kodin ja ulkomaailman välillä on usein korkea kynnys, jota turvalliseksi koettu kohtaamispaikka lähiympäristössä voi madaltaa merkittävällä tavalla. 

Tutkimuksen perusteella palvelujen mahdollistamaa osallisuutta arvioitaessa ja palveluja kehitettäessä on tärkeää kuulla palvelunkäyttäjää itseään hänelle elämäntilanteessaan merkityksellisistä asioista. 

Lue lisää:

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen: Pienoisetnografinen tutkimus osallisuuden ulottuvuuksista mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikassa. Tietopuu: Tutkimussarja 5/2021.

Lisätietoa:
Sari Jurvansuu, tutkija, A-klinikkasäätiö, 046 9210 804, [email protected]

Tutustu myös Tietopuussa

Uutinen: Matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan tullaan turvallisen tunnelman, maksuttoman ruoan ja sieltä saatavan avun vuoksi

Uutinen: MIPA-tutkimusohjelma: Päihde- ja mielenterveysjärjestöillä on erityinen näkökulma toipumiseen ja osallisuuteen

MIPA-hankkeen sivu: Osallisuus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toiminnoissa

Uutisarkisto »