Olet täälläEtusivu Miksi alkoholinkäytöstä puhuminen on niin vaikeaa?

Miksi alkoholinkäytöstä puhuminen on niin vaikeaa?

JAA SOMESSA

Kaksi naista istuu sohvalla, toinen kirjaa ylös keskustelua.

Tutkimukset osoittavat, että puheeksiotto ja mini-interventio sosiaali- ja terveyspalveluissa on kustannustehokas ja vaikuttava keino vähentää alkoholiin liittyviä haittoja. [1

Varhaisessa vaiheessa alkoholin aiheuttamia haittoja on vaikea havaita, joten aiheesta kysyminen on usein ainoa keino selvittää asiakkaan mahdollinen riskikäyttö. 

Yksinkertaisimmillaan puheeksiotto tarkoittaakin asiakkaan päihteiden käytön kartoittamista ja siitä kysymistä. Puheeksiotto sisältyy mini-interventioon, jossa tilannearvioita seuraa asiakkaan tilanteeseen suhteutettu lyhyt keskustelu ja neuvonta. [2]

Vaikka puheeksioton ja mini-intervention tuloksellisuudesta löytyy paljon tietoa, alkoholinkäytön puheeksiotto koetaan usein hankalana ja arkaluontoisena asiana. Sosiaali- ja terveyspalveluissa keskustellaan usein henkilökohtaisista ja jopa intiimeistä aiheista. Miten alkoholinkäytöstä kysyminen eroaa näistä?

Myös ammattilainen voi kokea häpeää

”Kysyminen päihteistä on arkaluontoinen asia ja saattaa olla, että myös kysyjä voi tuntea häpeää asian esiin nostamisen suhteen”, pohtii Maaret Virtanen. 

Hän työskentelee kehittämissuunnittelijana A-klinikkasäätiön puheeksioton verkkokursseilla. Puheeksioton perusteet -verkkokurssin tavoitteena on vahvistaa erityisesti terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden puheeksioton osaamista. 

Maaretin mukaan häpeän tunne voi kytkeytyä suomalaisen alkoholinkäytön historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, jossa alkoholinkäyttö on saatettu nähdä myönteisesti seurustelun ja hauskanpidon jatkeena sekä kansakunnan yhteishengen ja yhteisen riehan tai erilaisten juhlien ja seremonioiden nostatuksen symbolina. Kun alkoholista koituukin ongelmia, ei tilanteeseen osata välttämättä suhtautua.

Nykyisin alkoholinkäyttö liittyy usein myös kotona juomiseen ja yksinäisyyteen.

Häpeän tunne voi liittyä myös siihen, että ammattilainen kokee, että alkoholinkäytöstä kysyminen viestii asiakkaalle työntekijän epäilevän häntä alkoholin ongelmakäytöstä. Puheeksiotto onkin helpompaa sekä työntekijälle että asiakkaalle, kun se mielletään ammattilaisen työtehtäviin kuuluvana ja sitä kysytään systemaattisesti kaikilta. [3

”Kysyjän henkilökohtainen tausta, osaaminen ja kokemus vaikuttavat paljon siihen, miten hän ylipäätään näkee puheeksioton vuorovaikutustilanteena. Esimerkiksi kokeeko hän pystyvänsä ottamaan tilanteen haltuun empaattisesti, tahdikkaasti ja tilanteeseen nähden riittävän jämäkästi”, Maaret toteaa.

Vastapuolen reaktio huolestuttaa 

A-klinikkasäätiön arviointi- ja laatutiimi keräsi vuonna 2020 sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiltä tietoa päihdetyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeista. Kyselystä nousi esiin, että puheeksioton ja erityisesti mini-intervention osaamisessa koettiin haasteita. 

Kyselyyn vastanneista sote-alan ammattilaisista 24 prosenttia koki osaavansa käyttää mini-interventiota alkoholinkäytön puheeksiottamisessa ja asiakkaan motivoimisessa. Jopa 80 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa lisää tietoa ja koulutusta mini-intervention käytöstä. 

Kyselyn vastauksista käy myös ilmi, että tukea ja koulutusta tarvitaan etenkin puheeksiottotilanteisiin silloin, kun asiakas ei itse tiedosta päihteiden käytön tai riippuvuuden olevan ongelma. Vastaajat kuvasivat, että myös konfliktitilanteiden pelko vaikuttaa halukkuuteen ottaa päihteiden käyttö tai muu riippuvuus puheeksi.

Maaret Virtasen mukaan kysyjällä voikin herätä iso huoli siitä, miten vastapuoli reagoi päihteistä kysymiseen ja mitä se aikaansaa vastaanottajassa. Herkästi voi syntyä väärinymmärryksiä puolin ja toisin. Siksi suhtautumisen tulisi olla neutraalia, ja kysyjä voi yksinkertaisesti sanoa, että puheeksiotto on osa hänen työnkuvaansa. Näin voidaan välttyä asiakkaan mahdollisilta suuremmilta tunnekuohuilta.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että pelko asiakkaan negatiivisesta reaktiosta voi olla ainakin osittain turha. Aihetta on tutkittu erityisesti terveydenhuollon piirissä ja tulokset osoittavat, että asiakkaat suhtautuvat alkoholinkäytön puheeksiottoon enimmäkseen positiivisesti ja puheeksi ottaminen nähdään hyödyllisenä ja hoitoon kuuluvana. Tosin suhtautumistavassa on joitakin eroja eri asiakasryhmien välillä. [4,5,6

Puheeksioton synnyttämien hankalien tunteiden, kuten häpeän ja epävarmuuden hälventämisessä työyhteisöllä on suuri merkitys. Yhtenäiset toimintatavat, ohjeistukset sekä organisaation ja esihenkilön tuki ovatkin avainasemassa puheeksioton lisäämisessä ja vahvistamisessa. [6] Työntekijän näkökulmasta lisäkoulutus voi tuoda lisää varmuutta aiheen käsittelyyn. 

Puheeksioton tueksi tarvitaan rakenteita

A-klinikkasäätiön puheeksioton verkkokurssit on suunniteltu helposti lähestyttäviksi ja monet kurssin puheeksiottotilanteita havainnollistavista sisällöistä ovat sovellettavissa käytäntöön. Alkoholin lisäksi verkkokurssilta saa tietoa huumeista ja rahapelaamisen puheeksiotosta. 

Kuntien, maakuntien ja alueiden kanssa päihteiden puheeksiottoa kehittävä verkkopalvelupäällikkö Pirkko Hakkarainen A-klinikkasäätiöstä korostaa, että toiminnan haasteisiin kannattaa etsiä vastausta isosta kuvasta. 

”Puheeksiotto on vaikuttavaa työtä, kun sitä tehdään toimintayksiköissä systemaattisesti. Vastuuta väestötason ehkäisevästä päihdetyöstä ja riskien varhaisesta tunnistamisesta ei tulisi jättää yksittäisten sote-työntekijöiden harteille. Tueksi tarvitaan rakenteita: missä puitteissa puheeksiotto ja mini-interventio toteutetaan, mitä työkaluja käytetään ja minne asiakas ohjataan tarvittaessa, eli mikä on se asiakasta tukeva palvelu. Tärkeää on myös, miten puheeksiotto kirjataan, miten toimintaa seurataan ja arvioidaan. Johdon tuki on välttämätön systemaattiselle ja vaikuttavalle etenemiselle”,  korostaa puheeksioton verkkokurssista ja toimintamallista vastaava Pirkko Hakkarainen.

Asiakastyöntekijöitä kannattaa osallistaa rakenteiden ja toimintamallin kehittämiseen. Puheeksioton verkkokurssilta löytyy myös johtamisen malli, jota voi hyödyntää oman toiminnan suunnittelussa. 

”Yhdessä asetetut tavoitteet motivoivat puheeksiottoon ja sitouttavat väestötason vaikutusten arviointiin”, Pirkko toteaa.

Lisätietoa

A-klinikkasäätiö tuottaa kahta puheeksioton verkkokurssia. Toinen on suunnattu sote-ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Toinen on suunnattu työpaikkojen esihenkilöille ja muille avainhenkilöille. Verkkokurssit toteutetaan organisaatioyhteistyönä työyhteisöille ja oppilaitoksille. Kurssit ovat maksuttomia. Lisätietoa ja kurssin tilaaminen Ota puheeksi -verkkosivuilta

Lähteet

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021). Puheeksiotto ja mini-interventio. Viitattu 23.8.2021. 
[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2019) Puheeksiotto aikuissosiaalityössä. Viitattu 23.8.2021 
[3] Renko, E. (2013). Puheeksiotto puhetekoina. Asiakkaiden ja ammattilaisten asennoituminen alkoholinkäytön puheeksiottoon sosiaalityössä. Janus : sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 2013(2), 144-161.
[4] Mäkelä, P., Havio, M-L. & Seppä, K. (2011). Alcohol-related discussions in health care—a population view. Addiction, 106, 7, 1239–1248.
[5] Behm, M. (2015). Ihanteet ja arki päihteiden käytön puheeksiottotilanteissa päivystysvastaanotoilla: Eettisten periaatteiden toteutuminen. Itä-Suomen yliopisto.
[6] Alho, L. (2017). Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa: Clients' alcohol screening and brief intervention in primary health care and social services.  (PDF) University of Eastern Finland.

Tutustu myös Tietopuussa

Tutkimustiivistelmä: Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?
Artikkeli: Päihdeongelmaisen läheisenä: kun vanhempi juo
Opinnäytetyö: Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta päihdetyössä työntekijöiden näkökulmasta

Uutisarkisto »