Olet täälläEtusivu Kuntouttava työtoiminta kokemusten ja tutkimusten valossa

Kuntouttava työtoiminta kokemusten ja tutkimusten valossa

Toisiaan vasten lyövät kämmenet.

Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena on käsitellä kuntouttavaa työtoimintaa sekä tutkimusten että kokemusasiantuntijoiden tiedon pohjalta. Sarjaa varten on haastateltu kahta kokemusasiantuntijaa, Lottaa ja Vesaa, joilta löytyy kokemuspohjaa muun muassa mielenterveyshäiriöistä, päihteiden käytöstä sekä asiakkuudesta työllisyyspalveluissa.

Kirjoitussarja on kaksiosainen, ensimmäisessä osassa kuvaillaan kuntouttavaa työtoimintaa ja sen vaikutuksia lyhyesti. Toisessa osassa pureudutaan tarkemmin arjen rutiinien ja osallisuuden merkitykseen kuntoutujien arjessa. 
 
Kuntouttava työtoiminta on työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavalle henkilölle tarkoitettu lakisääteinen aktivointitoimi, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuuksia. [1] 

Kuntouttava työtoiminta on ainoa kuntien vastuulla oleva aktivointitoimi. Toimintaa organisoivat kuntien lisäksi säätiöt, kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Yleisimmät toimintatavat ovat työtoiminta työllistämisyksikössä tai tavallisessa työyhteisössä. [1] Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työttömyysetuutta saavalle maksetaan kulukorvausta yhdeksän euroa aktivointisuunnitelman tai työllistymissuunnitelman mukaiselta osallistumispäivältä. [2] 

Taustalla aktivointisuunnitelma 

Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aktivointisuunnitelman kautta.  Aktivointisuunnitelma laaditaan yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan sekä henkilön kanssa. [3] Aktivointitoimenpiteiden piirissä olevat asiakkaat kokevat aktivoinnin eri tavoin. Osa kokee aktivoinnin voimauttavaksi, osa ei tunne omaa aktivointisuunnitelmaansa ja osa tuo esiin aktivoinnissa esiintyneen uhkailun ja painostuksen. [4]

Lotta kertoo, että koki olevansa altavastaajana ja vaatimukset kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta tulivat aina ulkoa päin. Lotta koki, että häneltä vaaditaan jotain, mihin hän ei pysty. Myös Vesa kertoo, että noudatti toimintaterapeutin kanssa laadittua suunnitelmaa. 

“Mutta se ei ollut minun hommaa. Lopetin heti kun oli mahdollista”, Vesa sanoo.

Oikeaa vai väärää työtä? 

Suomalaiset palkansaajat pitävät ansiotyötä erittäin tärkeänä elämänalueena ja sen merkitys on noussut pitkällä aikavälillä. [5] Myös Vesa ja Lotta pitävät ansiotyötä tärkeänä ja kovan työnteon arvostus on tullut jo kotikasvatuksesta. 

“Se on itellekkin niin äidinmaidossa, että haluis töihin ja olla tuottava yksilö”, Lotta kertoo. 

Vesa kirjoittaa paljon, mutta piti kirjoittamisesta aikanaan kymmenen vuoden tauon. ”Psykoosisairaus oli heikentänyt käsitystä maailmasta ja ihmisten tavallisesta elämästä. Perustusta oli rakennettava pitkän aikaa”, Vesa kertoo. Vesa myös koki, että oli kokeiltava ”oikeaa työtä”, jota fyysinen postinjakaminen on.

”Jakotyöt on kovaa työtä, oikeaa työtä. Se on ollut sen arvo. Mä oon sairastunut psyykkisesti niin se on tuonut merkitystä elämään että on tekemistä, pyrkinyt tekemään jotakin, olen suunnannut eteenpäin.” Vesa kuvaa.

Lotta sai kokea yhteiskunnan työkeskeisyyden, kun hän lopulta 32-vuotiaana sai myöntävän eläkepäätöksen.  Päätös oli sekä järkytys että helpotus:

“Juuri kukaan ei enää kysellyt, miten menee, koska aina kysytään, miten menee töissä.”  

Eläkepäätös oli helpotus, kun jatkuvat työllisyyspoliittiset toimenpiteet loppuivat ja huoli toimeentulosta helpotti. Takana oli 11 vuoden jatkumo erilaisia toimenpiteitä: kuntouttavaa työtoimintaa, sairaslomia, kolmet kesken jääneet opinnot sekä työkokeiluja. Taloudellinen tilanne oli haastava, koska tuet vaihtelivat useita kertoja vuodessa riippuen siitä, missä toimenpiteessä hän kulloinkin oli. 

Keskeistä päivärytmi ja arjen rutiinit 

On huomioitava, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu paljon eri kuntoisia ihmisiä ja osalle avoimille työmarkkinoille siirtyminen ei ole mahdollista. Tutkimusten mukaan kuntouttavan työtoiminnan työllisyyttä edistävä merkitys on vähäinen. THL:n raportin mukaan vain 3 % kunnista arvioi asiakkaan yleisimmäksi vaihtoehdoksi avoimet työmarkkinat kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen. [6] Myös muut tutkimustulokset ovat samansuuntaisia. [7, 8]
  
Heikoista työllistymisvaikutuksistaan huolimatta kuntouttava työtoiminta tukee parhaimmillaan asiakkaiden toimintakykyä. Sekä Lotta että Vesa kokevat, että päivärytmi ja arjen rutiinit ovat tärkeä osa kuntouttavaa työtoimintaa ja elämänhallintaa yleensä. Myös Kaskelan ym. tutkimuksessa päihdekuntoutujat kokevat, että aktivoitumiseen ja vertaistukeen liittyvät asiat edistävät kuntoutumista [9] Kuntoutumisessa tärkeää on, että saa päivärytmin kuntoon, elämään muuta sisältöä päihteiden sijaan sekä hoidettua sosiaalisia asioita. [9]

Lue Lotan ja Vesan mietteitä päivärytmin, arjen rutiinien sekä osallisuuden merkityksestä seuraavassa osassa. 

Pauliina Oksanen
Kehittämissuunnittelija, TtM, A-klinikkasäätiö

Lähteet:

[1] Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntouttava työtoiminta. 
[2] Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290. 
[3] Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. 2.3.2001/189. 
[4] Sandelin, Iris. 2014. Kuntouttava työtoiminta asiakkaiden kokemana Kirjallisuuskatsaus asiakkaiden toiminnalle antamista merkityksistä (PDF).   
[5] Sutela Hanna, Pärnänen Annan & Keyriläinen Marianne. Digiajan työelämä Työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018 (PDF). Tilastokeskus 2019.  
[6] Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Tilastoraportti 33/2017 (PDF).
[7] Ala-Kauhaluoma Mika. Keppiä ja porkkanaa. Voidaanko aktivoinnilla vaikuttaa työttömien työllistymiseen ja hyvinvointiin? (PDF) Yhteiskuntapolitiikka (70) 2005:1, 42–53. 
[8] Karjalainen Jarno & Karjalainen Vappu. 2010.  Kuntouttava työtoiminta – aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa? Empiirinen tutkimus pääkaupunkiseudulta (PDF). Raportti 38/2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 
[9] Kaskela Teemu, Henriksson Misha, Tourunen Jouni & Pitkänen Tuuli. Toiminta ja vertaistuki tärkeitä kuntoutuksessa (PDF). Tiimi-lehti 2/2014. 

Tutustu myös Tietopuussa

Artikkeli: Toimintakyky ja osallisuus kuntouttavassa työtoiminnassa

Uutisarkisto »