Olet täälläEtusivu Kokemusasiantuntijan vastaanotolla

Kokemusasiantuntijan vastaanotolla

Kokemusasiantuntijoita yhdistää tarina. Pia Alarto kertoo blogissaan, miten oman, usein kipeän, kokemuksen prosessointi, eli tarinan työstö, mahdollistaa kasvun kokemusasiantuntijaksi. Me kysyimme, millainen on Helsingin A-Killassa työskentelevältä Pekka Luukkosen tarina. Tätä tarinaa Pekka hyödyntää työssään kokemusasiantuntijana.

Pekan tehtävänä on tavata asiakkaita, joita mietityttää oma tai läheisen päihteiden käyttö tai arjesta selviytyminen. Helsingin A-Kilta tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa ja suurin osa Pekan työviikosta kuluu Maunulan terveysasemalla ja Malmin päihdepoliklinikalla.

Pekka kertoo, että hänellä alkoholin viihdekäyttö kehittyi nopeasti hallitsemattomaksi addiktioksi, joka vei kaiken vapaa-ajan ja rahat. Pekka menetti kodin ja työn. Kesäkuussa 2010 Pekka joutui sairaalaan. Siellä hänelle kerrottiin, että hänellä olisi tällä elämäntyylillä vuosi elinaikaa. Pekka päätti, että elämän on muututtava. Hän tiivistää muutoksen yhteen lauseeseen:

“Muutin koko elämäni. Paitsi musiikkimaku jäi.” 

Pekka pääsi päihdekuntoutukseen Tervalammelle. Siellä hänelle ehdotettiin tutustumista Helsingin A-Killan toimintaan ja sillä tiellä hän on edelleen. Vastaanotto oli lämmin ja Pekka sai vertaisilta tukea päihteettömän elämän opetteluun. Pekka on tehnyt nyt järjestössä erilaisia vapaaehtois- ja palkkatöitä. Nykyisessä työtehtävässä Pekka aloitti tammikuussa 2020.

Taustalla pyrkimys lisätä asiakasosallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä

Kokemusasiantuntijatoiminnasta on tullut järjestöjen lisäksi vakiintunutta toimintaa julkisella sektorilla. Kokemusasiantuntijoita on palkattu kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sairaanhoitopiireihin. Siitä huolimatta kokemusasiantuntijoiden koulutus ja palkkiot ovat vaihtelevia.

Kokemustiedon hyödyntämisen taustalla on pyrkimys lisätä asiakasosallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi kansallisessa mielenterveysstrategiassa ja itsemurhien ehkäisyohjelmassa vuosille 2020-2030 linjataan, että palveluiden kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoita [1].

A-killan vertaistukijat auttoivat aikanaan Pekkaa hänen toipumisprosessissaan sekä toivon heräämisessä. Järjestötyöllä on ollut merkittävä rooli Pekan toipumisessa ja elämässä kuntoutumisen jälkeen. Kokemusasiantuntijan työssä Pekka on huomannut, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät tee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Pekka toivoo, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntisivat paremmin järjestöjen toimintaa. Toisaalta järjestöt voisivat myös tiedottaa toiminnastaan aktiivisemmin. Pekka tuntee päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaa ja pystyy tarvittaessa suosittelemaan niiden toimintaa omille asiakkailleen.

Ammattina kokemusasiantuntija

Kokemusasiantuntijan näkökulmasta toiminta voi olla osa toipumisprosessia [2]. Monet kokemusasiantuntijat tekevätkin keikkaluontoista työtä. Kokemusasiantuntijat tehtävät ovat verrattavissa ammattilaisten tehtäviin ja kokemusasiantuntijalle kuuluu maksaa palkkaa. Ilomäen (2019) tutkimuksessa kokemusasiantuntijat pitävät palkkion maksamista osoituksena työn arvostuksesta [3]. Pekalle kokemusasiantuntijana toimiminen on tällä hetkellä ammatti, joka ei tule lähivuosina katoamaan. Pekan mukaan kokemusasiantuntijoita tarvittaisiin enemmän nimenomaan terveysasemille, jotta he olisivat lähellä asukkaita.

Pekka kertoo, että kynnys tulla juttelemaan hänelle on tehty todella matalaksi. Pekalla on Maunulan terveysasemalla ja elokuusta 2020 lähtien myös Malmin päihdepoliklinikalla oma vastaanottohuone. Vastaanottohuoneiden ovet ovat aina auki eikä aikaa vastaanotolle ole pakko varata etukäteen. Pekka kertoo, että osa päihteitä käyttävistä asiakkaista ovat pelänneet tietojen kirjausta esimerkiksi oman työnsä takia. Toisin kuin muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, Pekka ei kirjaa potilastietoja. Asiakkaiden ei tarvitse pelätä, että heistä jäisi merkintöjä tietojärjestelmiin. Tämä madaltaa kynnystä tulla juttelemaan kokemusasiantuntijalle.

“Mä oon ammattilainen, mutta mulla on oma kokemus taustalla jota ei niin sanotusti taviksilla ei oo. Mun on helpompi auttaa asiakasta. Pystyn hyvin pienistä asioista ottaan kiinni niihin puheisiin ja näen aika helposti huomaan jos asiakas puhuu soopaa. Eivät ne kyllä helposti lähde valehtelemaan.”

Parhaimmillaan kokemusasiantuntija täydentää terveydenhuollon asiantuntemusta. Palveluohjaus toimii: terveysasemien työntekijät ohjaavat asiakkaita tarvittaessa kokemusasiantuntijan vastaanototolle. Lähihoitajan koulutuksen saanut Pekka taas ohjaa asiakkaita tarpeen mukaan myös lääkärin tai hoitajan pakeille. Pekka kokee olevansa tasavertainen työntekijä muun terveysaseman henkilökunnan kanssa.

“On hauska tunne, kun tulee uusia työntekijöitä niin minut esitellään heille. Terveysasemalla ollaan ylpeitä siitä, että heillä on kokemusasiantuntija.”

 

Kokemusasiantuntija Pekka Luukkonen pitää vastaanottoa Maunulan terveysasemalla, Malmin päihdepoliklinikalla sekä Malmin yhteisötilassa. Lisäksi hän antaa keskusteluapua myös puhelimitse. Lisätietoja löytyy Helsingin A-kilta ry:n verkkosivuilta.

Pauliina Oksanen
Kehittämissuunnittelija, TtM, A-klinikkasäätiö

Lähteet:

[1] Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M., & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. (pdf). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.
[2] Rissanen P. & Puumalainen J. 2016. Katsaus: Kokemuksen kautta osaamiseen: vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus. (pdf). Kuntoutus 1/2016.
[3] Ilomäki T. 2019. Palkkioiden merkitys vertaisille ja kokemusasiantuntijoille. Katsauksia ja näkökulmia 4/2019: 1-14. 

Uutisarkisto »