Olet täälläEtusivu Keskusteluja naisten alkoholinkäytöstä

Keskusteluja naisten alkoholinkäytöstä

JAA SOMESSA

Veera Luoma-aho ja juontaja webinaarin kuvauksessa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana naisten alkoholinkäytössä on tapahtunut suuri muutos. 1970-luvulta lähtien naisten alkoholinkäyttö on yleistynyt ja samalla sukupuolten väliset erot juomisessa ovat kaventuneet, vaikka litramäärissä tarkasteltuna erot naisten ja miesten välillä ovat vielä merkittäviä.

Naisista eniten alkoholia käyttävät 15–29-vuotiaat, vaikka etenkin alaikäiset nuoret ovat viime vuosikymmenten aikana raitistuneet. Käytännössä ikäryhmän tilastoissa näkyykin erityisesti parikymppisten naisten alkoholinkäyttö. 15–29-vuotiailla juomisen useus ja säännöllisyys eivät ole juuri lisääntyneet 1970-luvulta, mutta juotujen annosten määrä on lisääntynyt vielä 2000-luvullakin. 

Toisaalta 1946–1969 syntyneet muodostavat ”märän ikäryhmän”, jonka säännöllinen alkoholinkäyttö on yleisempää kuin ikäryhmää vanhemmilla tai nuoremmilla. Osa tästä ikäryhmästä on ennättänyt jo eläkeikään, mikä näkyy siinä, että eläkkeellä olevilla naisilla on suurimmat keskinäiset erot alkoholinkäytössä. 

”Trendi näyttää tulevaisuudessa siltä, että näissä eläkeikäisten ryhmissä on yhä isompia eroja ja yli 70-vuotiaiden alkoholinkäyttö on lisääntymässä”, kertoi A-klinikka Oy:n ja THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen A-klinikkasäätiön arviointi- ja laatutiimin ja Espoon kaupunginkirjaston järjestämässä webinaarissa Nainen ja alkoholin riskikäyttö. 

Webinaarissa tarkasteltiin naisten alkoholin riskikäyttöä ja pohdittiin muun muassa, mitkä ovat alkoholin riskikäytön rajat, millainen määrä on terveydelle haitallista, ja mitä hyviä puolia juomattomuuteen liittyy. Keskustelu laajeni alkoholin riskikäytön lisäksi tarkastelemaan myös laajemmin naisten alkoholinkäyttöä ja alkoholiriippuvuutta. Artikkelin lopusta pääset tutustumaan webinaarin tallenteeseen.

Alkoholihaittoja tulee myös muille kuin suurkuluttajille 

Alkoholin kohtuukäyttöä voi hahmottaa alkoholin riskirajojen kautta. Naisilla kohtalaisen riskin taso on 7 annosta viikossa. Tämä tarkoittaa sitä, että juominen aiheuttaa jo jonkinlaisia havaittavissa olevia terveyshaittoja. Esimerkiksi kohtalaisen riskin tasolla juovan maksa-arvot voivat nousta. Tutkimusten mukaan noin 8 prosenttia, eli 357 000 suomalaista ylittää tämän tason. 

Korkean riskin tasolla, eli 12 –16 annosta tai enemmän viikossa juovalle aiheutuu jo selkeästi terveyshaittoja. Suomalaisista naisista kymmenellä prosentilla on kohtalainen tai korkea riski alkoholin viikkokulutuksessa. 

”Ja se mikä kannattaa huomioida, että nämä luvut ovat isoja. Ja suurin osa alkoholin ongelmakäyttäjistä on työelämässä.”, Margareeta Häkkinen painotti puheenvuorossaan. 

Margareeta toi puheenvuorossaan myös esiin, että korkean riskin käyttäjistä 58 prosenttia pitää itseään alkoholin kohtuukäyttäjänä. Tämä onkin tärkeä huomioida, kun pohditaan alkoholin aiheuttamia haittoja. Vaikka 10 prosenttia väestöstä juo puolet kaikesta alkoholista, suurkuluttajat kattavat alkoholihaitoista vain noin viidenneksen tai kolmanneksen. Alkoholihaittoja tuleekin myös niille, jotka eivät ole suurkuluttajia.  

Stigman purkamista tarvitaan yhä 

Webinaarin toisessa puheenvuorossa Veera Luoma-aho kertoi valokuvaaja Kaisa Kauppilan kanssa yhteistyössä tehdystä kirjasta Toinen elämäni. Kirjaa varten Veera haastatteli kahdeksaa naista, jotka kertoivat tarinansa alkoholismista ja siitä selviytymisestä.

Naisten taustat ja elämäntarinat olivat keskenään hyvin erilaisia, mutta samankaltaiset tunteet ja kokemukset yhdistivät: 

”Heitä kaikkia yhdistää se, että he eivät ole pystyneet enää hallitsemaan omaa alkoholinkäyttöään. Se mihin pisteeseen se on heidät elämässä vienyt, niin se eroaa hyvin paljon ja heidän tarinansa ovat erilaiset.”, Veera summaa. 

Toinen elämäni -kirjassa tuodaan esiin, että naisten alkoholismiin liittyy yhä paljon häpeää ja siihen liitetään vahvoja mielikuvia ja stereotypioita. Veeran mukaan stigman purkamiseen ei ole yksinkertaisempaa tietä kuin suora ja monipuolinen keskustelu ja asioiden käsittely. Myös kokemusasiantuntijoilla on tässä merkittävä rooli. 

”Tänään on mielestäni todella mahtavaa, että te puhutte hirveän erilaisilla tavoilla tästä naisten alkoholinkäytöstä. Tietyllä tavalla tuo minun kirja on aika syvästä päästä ja sitähän yhdistää se, että he kaikki kokevat olevansa alkoholisteja.”, Veera pohtii. 

Veeran mukaan keskustelussa onkin tärkeä erottaa alkoholin suurkulutus ja alkoholiongelma. Ihminen voi mennä pitkällekin suurkulutuksessa, vaikka ei menettäisi juomisen hallintaa. Tarjottavan avun ja tuen tulisi huomioida nämä erot ja kohdistaa erilaista tukea näille ryhmille. 

Vastaisku yksinäisyydelle

Webinaarin viimeinen puheenvuoro vei keskustelun ajankohtaiseen sober curious-ilmiöön, joka kannustaa alkoholinkäytön vähentämiseen tai kokonaan lopettamiseen. Laura Wathén kertoi puheenvuorossaan hänen ja Katri Ylisen perustamasta Instagramin Darravapaa-yhteisöstä, jonka tavoitteena on tarjota vertaistukea, tuoda esiin juomattomuuden hyviä puolia ja puhua alkoholittomuudesta elämäntapana.

Lauran mukaan sober curious -ilmiön taustalla on hyvinvointitrendi ja kasvanut kiinnostus omaa terveyttä kohtaan. Myös Darravapaan seuraajat ovat kertoneet, että fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvät tekijät ovat tärkeimmät syyt juomisen lopettamisen taustalla. 

Kuitenkaan Darravapaan tyyliin ei kuulu ryppyotsainen asenne, vaan Katri ja Laura haluavat tuoda esiin, että alkoholiton elämä voi olla pirskahtelevaa ja hauskaa, mutta se on myös ihan normaalia elämää: 

”Me halutaan tuoda tässä esiin rentoutta, että meidän ei tarvitse tehdä itsestämme jotain superihmisiä, jos me halutaan elää terveellisesti tai miettiä sitä omaa alkoholinkäyttöä”, Laura toteaa. 

Darravapaa Instagram-tili perustettiin vastaiskuna yksinäisyydelle, jota Katri ja Laura olivat kokeneet, kun olivat itse lopettaneet juomisen. Darravapaan tavoitteena onkin tuoda esiin, että alkoholin juominen ei tarvitse olla normi, vaan sitä voidaan kyseenalaistaa. 

He haluavat tuoda esiin myös erilaisia näkökulmia siitä, mitä ongelmallinen juominen on. Ihminen voi käyttää alkoholia riskirajojen puitteissa, mutta kokea alkoholista haittoja, joiden kanssa ei halua elää. 

”Me ajatellaan, että jokaisen on hyvä kyseenalaistaa joskus sitä omaa alkoholinkäyttöään ja oli se lopputulos mikä tahansa, niin sä olet käynyt sen ajatusketjun läpi.”, Laura toteaa.

 

Koko webinaarin tallenne on katsottavissa Seminaarit.net-palvelussa.

Margareeta Häkkisen, Verra Luoma-ahon ja Laura Wathénin puheenvuorot ovat katsottavissa myös YouTubesta. 

Tutustu myös Tietopuussa:

Artikkeli: Naiserityisessä väkivaltatyössä yhdistyy asiakastyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Tutkimus: ”Kaikessa yksinkertaisuudessaan, onhan toi vetäminen ihan tosi yksinäistä ja tyhjää hommaa" : Naisten kokemuksia yksinäisyydestä ja päihteiden käytöstä.
Blogi: Anna Vuorio: Miksi vaikeassa tilanteessa oleva nainen jää usein vaille apua?
 
Uutisarkisto »

Pääteema: