Olet täälläEtusivu Ikääntyneille suunnattujen palveluiden toivotaan jalkautuvan sinne, missä ikääntyneet liikkuvat

Ikääntyneille suunnattujen palveluiden toivotaan jalkautuvan sinne, missä ikääntyneet liikkuvat

Iäkäs mies istuu puistonpenkillä aukion laidalla.

Suomen väestö ikääntyy. Vuonna 2019 Suomen väestöstä 22 prosenttia oli yli 65-vuotiaita, ja on arvioitu, että vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. [1, 2]

Samaan aikaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt 1980-luvun puolivälistä lähtien. [3] Tulevaisuudessa ikääntyneiden joukossa on myös yhä enemmän pitkään tai runsaasti huumeita käyttäneitä. 

Ikääntyneiden tarpeet päihdepalveluilta voivat erota nuoremmista ikäryhmistä. Esimerkiksi liikuntarajoitteisuus tai muistisairaus voivat vaikeuttaa avun hakemista ja saamista. 

On kuitenkin huomioitava, että eläkeikäiset muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän, jonka toimintakyky, sairaudet ja palveluiden tarve eroavat toisistaan. Palveluiden kehittämisessä tulisikin kuulla ikääntyneitä, jotta palvelut olisivat aidosti asiakaslähtöisiä. 

A-klinikkasäätiön järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminta keräsi talvella 2021 kohtaamiltaan kansalaisilta näkemyksiä siitä, miten ikääntyneiden päihdepalveluita tulisi kehittää. Kohtaamiset tapahtuivat ikääntyneille suunnatuissa teemapäivissä kirjastossa ja päiväkeskuksessa. Tiedonkeruun tavoitteena oli tuoda esiin ikääntyneiden näkemyksiä palvelutarpeista ja välittää tietoa palveluiden kehittämisen tueksi. Tässä artikkelissa käydään läpi tiedonkeruun keskeisempiä tuloksia. 

Yksinäisyys päihteiden käytön taustalla 

Tapahtumissa kohdatut ihmiset kokivat, että yksinäisyys on usein ikääntyneiden päihteiden käytön taustalla vaikuttava tekijä. Heidän mukaansa ikääntyneille tulisi tarjota nykyistä enemmän matalan kynnyksen päivä- ja ryhmätoimintaa. Vastaajat näkivät, että vähentämällä yksinäisyyttä, voidaan samalla myös vähentää päihteiden käyttöä: 

Lääkärissä voisi kysyä päihteistä ja pitäisi patistaa myös eteenpäin, ettei jää tyhjän päälle. On niin helppo juoda yksinäisyyteensä. Joku voisi houkutella mukaan kohtaamispaikkoihin ja ryhmiin.

Vastaajien mukaan tietoa aiheesta ja olemassa olevista palveluista tulisi välittää siellä, missä ikääntyneet liikkuvat: esimerkiksi terveyskeskuksissa, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnassa sekä palvelutaloissa. Vastauksissa ideoitiin myös erilaisia päihdeteemaisia iltoja tai tietoiskuja, joissa voisi välittää tietoa ikääntyneiden päihteiden käytöstä matalalla kynnyksellä. Aiheesta voisi näiden lisäksi tiedottaa esimerkiksi eläkeikäisille suunnatuissa lehdissä tai muuten media kautta. 

Hieman yllättäen useampi vastaaja kertoi, että he itse lähtisivät etsimään tietoa päihdepalveluista verkosta. Onkin hyvä muistaa, että monet ikääntyneet toimivat sujuvasti netissä ja etsivät sitä kautta tietoa palveluista. Kuitenkin vastaajat toivat myös esiin, että netin lisäksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia tiedotuskanavia. 

Ikäerityisyyden huomioiminen palveluissa

Kohdattujen ihmisten mukaan päihteiden käytöstä tulisi kysyä ensisijaisesti terveydenhuollossa. Terveyskeskukset nähtiin muutenkin otollisina paikkoina matalan kynnyksen päihdeneuvonnalle ja mielenterveyspalveluille.

Eläkkeelle jääminen nähtiin tärkeänä käännekohtana ihmisen elämässä ja vastaajien mukaan työterveydessä voitaisiin nykyistä enemmän huomioida päihdeasiat ja ottaa päihteiden käyttö puheeksi ennen eläkkeelle jäämistä. 

Palveluissa ja niiden kehittämisessä tulisi myös laajemmin huomioida ikäerityisyys. Tämä tarkoittaa vastaajien mukaan esimerkiksi ikääntyneille suunnattuja omia ryhmiä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista. Päihdepalveluiden tuen pitäisi olla myös tarpeeksi kannattelevaa: vastaajat pitivät tärkeänä, että asiakkaalla olisi sama omahoitaja ja tapaamisten välissä olisi mahdollista saada tukea ammattilaiselta tai vertaiselta. 

Vastauksissa nousi myös esiin, että perinteisten palveluiden rinnalle osa ikääntyneistä tarvitsisi kotiin vietäviä päihdepalveluita. Myös etsivä vanhustyö nähtiin tärkeänä: 

Etsivä vanhustyö on tärkeää. Vanhuksilla dementiaa ja vetäytymistä. Ei riitä, että sanotaan "mene sinne". Pitäisi saada apua sinne missä on, tulla luo esim. kotiin. Rinnalla kulkeminen tärkeää.

Keskusteluissa nousi vahvana esiin, että päihteiden käyttö on yhä herkkä aihe ja palveluihin hakeutumisen kynnys on korkea. Vastauksissa pohdittiin muun muassa, voisiko päihdepalveluihin liittyvää stigmaa poistaa se, että työntekijät jalkautuisivat tilaisuuksiin, jossa ikääntyneet asioivat. Eräs vastaaja tiivisti asian hyvin: 

Tarvitaan ihmisläheisiä päihdepalveluja. Työntekijöillä pitäisi olla "antennit" pystyssä, pitäisi olla herkillä. Terveyskeskuksissa pitäisi saada tietoa ja siellä missä ikääntyneet asioi muutenkin. Lähimmiltä ystäviltä ja sukulaisilta voisi myös kysyä tietoa. Lähitaloissa pitäisi kysyä asiasta. [Aiheesta] pitäisi pystyä puhumaan.

***

A-klinikkasäätiö järjestää 25.4. kotihoidossa ja ikääntyneiden parissa työskenteleville webinaarin, jonka aiheena on päihteiden käytön puheeksiotto, mini-interventio ja Audit-testin käyttö. Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 20.4. Tapahtumat-sivun kautta. Lisätietoa kehittämistoiminnasta löydät toiminnan sivuilta. 

Tutustu myös Tietopuussa:

Artikkeli: Ikääntyneiden päihdepalveluille lisääntyvää tarvetta
Blogi: Kotona tapahtuva katkaisuhoito on inhimillistä, mutta myös kustannustehokasta
Tutkimus: Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60–85-vuotiailla

Lähteet

[1] Tilastokeskus. 2015. Väestöennuste 2015-2065.  
[2] Tilastokeskus. 2020. Väestö. 
[3] Helldán, A. & Helakorpi, S. 2013. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2013 ja muutos 1993-2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-188-4

Uutisarkisto »