Päihteidenkäyttö vaikuttaa aina lähellä oleviin ihmisiin. Läheiskeskeisellä työskentelymallilla tuetaan erityisesti perheitä, joiden nuori on alkanut kokeilla tai käyttää huumeita. 

Kansainväliseen tutkimukseen perustuva malli

Läheiskeskeisessä mallissa perhe käsitetään laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki nuoren elämässä mukana kulkevat. Olennaista menetelmässä on kriisitilanteessa tarjottava ensiapu, jossa jokaisen perheenjäsenen tunteet pääsevät näkyviin. 

Irti huumeista ry:n ja Sininauhaliiton yhteistyössä toteuttamassa Palasista eteenpäin -hankkeessa on kehitetty Palaset-mallia, joka perustuu Addiction and the Family International Network -verkoston (AFINet) Viiden askeleen menetelmään (5-Step method). Suomeen Palaset-mallia ovat kehittäneet hanketyöntekijät Anu Kivistö, Sanna Tanskanen ja Outi Partti. 

Palaset-mallin mukainen työskentely koostuu kuudesta teemasta ja kestää kolmesta neljään kuukauteen. Palaset-työskentely koostuu läheisten tapaamisista (yksilö- ja perhetapaamiset), vertaistoiminnasta (vertaisryhmä, hyvinvointipäivä ja Palaset-illat) ja itseapuoppaasta. Yhdistävänä tekijänä omaisilla on, että osallistujien läheinen on alle 29-vuotias ja hänen hyvinvointiinsa vaikuttaa päihteiden käyttö. Myös nuoret ovat tervetulleita työskentelyyn. 

Jokaisella tapaamisella keskitytään mallin yhden teeman käsittelyyn. Tapaamisten ydinajatuksena on lisätä omaa ja yhteistä ymmärrystä tilanteesta selviytymiseksi. Perheen sisäisiä voimavaroja lisätään perhekohtaisten tapaamisten lisäksi rohkaisemalla esimerkiksi vertaistukeen kriisin keskellä. Työskentelyn lopussa perheille pyritään räätälöimään sopiva jatkotuki.

Palaset-mallissa haluttiin luoda ammatillista tukea sekä vertaisuutta tarjoava työskentelymuoto, jossa mukana voi olla useampi läheinen. Viiden askeleen lisäksi Palaset-malliin on lisätty kakkostapaaminen, kriisi ja tunteet, koska tunnetyöskentelyä toivottiin hankkeen alussa tehdyssä tarvekartoituksessa, kertoo Palasista eteenpäin -hanketyöntekijä Outi Partti.

Toimintakyky kertoo kokonaisuudesta

Palasista eteenpäin -hankkeessa työskentelyn vaikuttavuutta on arvioitu PARADISE24fin-kyselyllä. Kyselyn avulla saa nopeasti kokonaiskuvan toimintakykyä haittaavien ongelmien määrästä, vaikeusasteesta ja sisällöstä. Toimintakykyyn liittyvien vaikeuksien tiedostaminen ja niistä keskusteleminen ovat työkaluja kohti muutosta.

Kyselyiden avulla kartoitettiin läheisen omaa tilannetta ja vastauksia hyödynnettiin työskentelyn ajan. Läheiset täyttivät PARADISE24fin-kyselyt Palaset-työskentelyn alussa, lopussa sekä kolme kuukautta työskentelyn jälkeen. 

Kuvio 1: Palasista eteenpäin -ryhmien alkukartoitusten ja seurantakartoitusten (n=22) PARADISE24fin-keskiarvot (0 = ei lainkaan vaikeuksia, 4 = erittäin suuria vaikeuksia)

PARADISE24fin-keskiarvot kuvaavat toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta. Kaiken kaikkiaan vaikeudet vähenivät alku- ja seurantakartoituksen välillä (kuvio). Mielialassa ja tiedon käsittelyssä koettujen vaikeuksien määrä oli laskenut Palaset-jakson aikana tilastollisesti merkitsevästi, vaikka aineisto oli pieni. Yksittäisissä kysymyksissä eniten muutosta toivottiin Palaset-ryhmissä surun, alakuloisuuden tai masentuneisuuden tunteisiin sekä huolestuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta liittyviin vaikeuksiin. PARADISE-tulosten perusteella näillä osa-alueilla on koettu myös muutoksia.

Silmämääräisesti katsottuna toimintakyky oli pysynyt Palaset hankkeen jälkeenkin vakaana. Tosin kolmen kuukauden seurantaa koskevat vastausmäärät olivat sen verran pienet (n=12), ettei näitä voinut tilastollisesti verrata alku- ja loppukartoituksiin. Toimintakyvyn tulkinnassa olisi otettava huomioon myös muita ympäristötekijöitä, kuten työskentelyn ohessa tai sen jälkeen saatu tuki. 

”Todellista rinnalla kulkemista”

Hankkeen viides ja viimeinen asiakasryhmä lopetti toimintansa kesäkuussa 2021. Erityiskiitosta asiakkaat antoivat siitä, että on yhdistetty ammatillista ja vertaistukea. Vertaisryhmätoiminta on tärkeää tunteiden ymmärtämisen ja hyväksymisen kannalta. Palaset-tapaamisissa sai puhua asioista oikeilla nimillä, ei tarvinnut peitellä omaa tilannetta:

”Ryhmätapaamisissa tapasin ihan tavallisia ja kunnollisia vanhempia, jotka käyttivät kaiken voimansa oman nuorensa auttamiseksi. Huumeidenkäyttäjän vanhemman rakkauden laji painii raskaassa sarjassa ja annankin meille kaikille nimen: "Raskaan sarjan rakastajat". Rakastaminen on helppoa kun oma lapsi menestyy ja etenee elämässään ikäkautensa mukaisesti. Päihdeongelmaisen nuoren rakastaminen - elämä on arvokas lahja ja otamme sen vastaan sellaisena kuin se tulee!”

Itseapuoppaalla työkaluja tunteiden vuoristorataan

Tunteiden vuoristorataa on jäsennetty Itseapuoppaaseen, joka julkaistiin verkossa ja painettuna versiona syyskuussa 2021. Itsenäiseen tilanteen tarkasteluun tarkoitettu opas on tehty ensisijaisesti huumeita käyttävän nuoren läheisille, mutta siitä voivat olla hyötyä kaikki riippuvuusongelman kohtaavat: tämä auttaa pohtimaan omaa tilannetta, tarkastelemaan kuinka itse jaksaa.

Ammattilaisia ja työyhteisöjä on koulutettu mallin käyttöön syksystä 2021 alkaen. Malli soveltuu moniin toimintaympäristöihin. Tällä hetkellä koulutuksissa on osallistujia pääasiassa päihdepalveluista, lastensuojelusta ja esimerkiksi järjestötoimijoita, jotka työskentelevät läheisten parissa. Tavoitteena olisi, että toiminta jalkautuisi ja tulisi myös pysyväksi toiminta- ja työskentelytavaksi läheisten tueksi.

Kirjoittajat:
Alix Helfer, Tutkija, Arjen toimintakyky -hanke, A-klinikkasäätiö  
Tuuli Pitkänen, Tutkimuspäällikkö, Nuorisotutkimusseura 

Lähteet

Lisää tietoa Viiden askeleen menetelmästä Afinetin sivuilta. 

Itseapuopas huumeita käyttävän nuoren läheisille (pdf)