Olet täälläEtusivu Huomioidaanko vammaiset päihdepalveluissa?

Huomioidaanko vammaiset päihdepalveluissa?

Jaa somessa

Pyörätuolimerkki.

”Vammaisten päihdeongelmat yhä tabu” lukee vuonna 2000 julkaistun uutisen otsikossa. [1]

Uutisessa haastatellaan Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojektin vastaavaa Eija Kilgasta, joka kertoo, kuinka vammaisten henkilöiden on vaikea saada apua päihdeongelmaansa, koska kuntoutuslaitoksissa ei tehdä päihdetyötä eikä päihdepuolella aina tiedetä, miten auttaa vammaista päihdeongelmaista. 

Viime vuosikymmenten aikana vammaispolitiikassa on yhä enemmän korostettu vammaisten henkilöiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. [2] Poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet palvelujärjestelmään ja palveluiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. 

Miten tilanne näkyy päihdepalveluissa? Onko vammaisten päihdeongelma yhä tabu?  

Tutkimustietoa kaivataan  

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden päihteiden käyttöä on tutkittu todella vähän. Yksittäisten selvitysten ja opinnäytetöiden lisäksi vain vuoden 2007 päihdetapauslaskenta antaa viitteitä ilmiön laajuudesta. 

Päihdetapauslaskennassa kerätään yhden vuorokauden aikana tietoja kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvista päihteiden käyttöön liittyvistä asioinneista. Vuoden 2007 päihdetapauslaskennasta selviää, että palveluiden käyttäjistä neljällä prosentilla oli näkövamma ja kahdella prosentilla kuulovamma. Liikuntavamma todettiin 11 prosentilla ja kehitys-, aivo- tai neurologisia vammoja 12 prosentilla asiakkaista. [3]

”YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaistutkimusta tulisi edistää. Kuitenkin vammaiset ovat päässeet päihdetapauslaskentaan vain kerran mukaan. Aiheen parissa työskentely on haastavaa, kun tutkimuksesta ei saa työn tueksi kättä pidempää”, toteaa Pirkko Justander. 

Justander työskentelee Sininauhaliiton esteettömässä työssä EMPPA:ssa, joka tarjoaa keskusteluapua puhelimessa ja chatissa riippuvuuksiin ja mielen hyvinvointiin liittyen. Toiminta on suunnattu eri tavoin vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. EMPPA tekee myös vaikuttamistyötä, jotta palvelut olisivat esteettömiä. EMPPA-työllä on muun muassa 5 minuutissa esteettömyysosaajaksi luento, jota palveluntarjoajat voivat tilata. Luennon voi tilata myös vammaisuuden kohtaamisesta. Luennot ovat maksuttomia.

Työssään Justander on joutunut huomaamaan, kuinka haastavaa on tavoittaa päihteistä tai riippuvuuksista haittoja kokevia vammaisia. Taustalla vaikuttaa vammaisiin kohdistuva kaksoisleima: 

”Avun piiriin ei hakeuduta, koska koetaan, että mulla on jo tämä yksi stigma”, summaa Justander tilannetta. 

Samaan aikaan päihdepalveluissa ei nähdä tarvetta kehittää palveluita, koska koetaan ettei vammaisia asiakkaita ole. 

”Ennakkoluuloja on puolin ja toisin ja en osaa määritellä kummat ovat vahvempia”, Justander huokaa.   

Vähättelyä ja esteellisiä tiloja 

A-klinikkasäätiön arviointi- ja laatutiimi keräsi vuonna 2020 sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiltä tietoa päihdetyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeista. 

Vammaispalveluiden työntekijät toivat esille, että vammaisten henkilöiden on ajoittain vaikea päästä päihdepalveluiden piiriin. Ongelmana nähtiin erityisesti tilojen esteellisyys sekä asenteellisuus vammaisten henkilöiden päihdeongelmaa kohtaan.  

Työntekijät kokivat, että tuen saaminen on vaikeaa ja ongelmaa jopa vähätellään. Erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden pääseminen palveluiden piiriin koettiin haastavaksi. Työntekijät toivoivat, että kehitysvammaisen asiakkaan riippuvuus tunnistettaisiin ja hänet kohdattaisiin samalla lailla kuin muut päihdeongelmasta kärsivät.  

Vammais- ja päihdealan järjestöjen toiminnassa on noussut esiin samankaltaisia havaintoja. Tilojen esteellisyyden lisäksi päihdepalveluissa saatetaan kokea, ettei työntekijöillä ole tarpeeksi osaamista esimerkiksi kehitysvammaisen asiakkaan kohtaamiseen. Torjutuksi tulemisen kokemukset taas vaikuttavat vammaisen henkilön halukkuuteen hakeutua palveluun. Näin vammaisten henkilöiden päihdeongelmat jäävät näkymättömiin. [4]

Kohti saavutettavia palveluita 

Viime vuosina on pyritty edistämään esteettömiä ja saavutettavia tukimuotoja. EMPPA-työn ohella esimerkiksi EHYT ry:n SELVIS-hankkeessa on kehitetty selkokielisiä ja saavutettavia päihde- ja pelikasvatusaineistoja sekä koulutettu kehitysvammaisten nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan päihteet ja pelaaminen puheeksi. 

Pirkko Justander tuo esiin, että myös osa päihdehoitoyksiköistä on tehnyt tärkeää työtä rakennetun tilan esteettömyyden huomioimisessa. Suurena puutteena nykytilanteessa Justander näkee sen, että Kela korvaa vain sairauden hoitoon tai tutkimukseen liittyvät taksimatkat. Tämä sulkee ulkopuolelle esimerkiksi matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut.

”Verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen antaisin kouluarvosanaksi 7,5 tai 6 +, riippuen miltä kantilta katsotaan. Olisi kuitenkin tärkeää puhkaista tämä kupla ja tuoda esiin, että myös vammaisilla on yhdenvertaiset oikeudet ja päihdelaki koskee myös meitä.” Justander toteaa. 

Lähteet 

[1] Vammaisten päihdeongelma yhä tabu. Mtv 21.9.2000. Viitattu 14.1.2021. 
[2] Mietola, R. (2018). Koko elämä palveluissa: vaikeasti kehitysvammaisen henkilön nuoruus ja elämänkulku kehitysvammapalveluissa. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen & S. Ahonen (toim.) Nuoret palveluiden pauloissa: Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. (THL:n julkaisuarkisto Julkarissa). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  
[3] Nuorvala, Y., Huhtanen, P., Ahtola, R. & Metso, L. (2008). Huono-osaisuus mutkistuu - kuudes päihdetapauslaskenta 2007. (THL:n julkaisuarkisto Julkarissa) Yhteiskuntapolitiikka 73(2008): 6, 659–670. 
[4] Komu, I. 2014. Esteetön vertaisryhmä Woima-tiimi hyvinvoinnin tukena. Teoksessa I. Komu & S. Pöllönen (toim.) Kynnykset sileiksi. Kirja ihmisistä vammais- ja päihdepalvelujen välimaastossa. (Sininauhaliiton sivuilla) Sininauhaliiton esteetön mielenterveys- ja päihdetyö. 

Lisätietoa 

Päihdelinkki: Päihteet ja vammaisuus.    
Sininauhaliitto: Esteetön työ EMPPA 
Esteetön työ EMPPA Facebookissa

Uutisarkisto »