Osa aktiivisesti päihteitä käyttävistä parikymppisistä helsinkiläisnuorista on päässyt mielenterveyspalveluihin vasta itsemurhaa yritettyään, kertoo A-klinikkasäätiön Yksikin kuolema on liikaa -esiselvitys. Se mallintaa uuden toimipisteen, jossa julkinen ja kolmas sektori tarjoavat nuorille monipuolista tukea ilman ajanvarausta. Näin pääsy terveys- ja sosiaalipalveluihin kohenisi selvästi.   

Aktiivisesti päihteitä käyttävät 18–25-vuotiaat helsinkiläisnuoret ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset kannattavat uudenlaisen matalan kynnyksen toimipisteen perustamista nuorten tukemiseksi.

A-klinikkasäätiön Yksikin kuolema on liikaa -esiselvitys mallintaa uuden palvelukonseptin, joka toteutettaisiin julkisen ja kolmannen sektorin moniammatillisena yhteistyönä. Uusi malli tarvitaan, koska nykyiset palvelurakenteet pikemminkin edistävät nuorten syrjäytymistä kuin ehkäisevät sitä, todetaan esiselvityksessä, jonka toteutti projektityöntekijä Aura Leskinen. 

Palveluista putoaminen altistaa syrjäytymiselle ja huumekuolemille

18–25-vuotiaat helsinkiläiset päihteiden aktiivikäyttäjät tipahtavat pahasti palvelujen väliin etenkin elämän nivelvaiheissa, kun he esimerkiksi täysi-ikäistyvät tai siirtyvät lastensuojelun asiakkuudesta jälkihuollon piiriin. Näiden siirtymien helpottaminen on esiselvityksen mukaan ensiarvoisen tärkeää. Esiselvityshankkeen taustalla on myös havainto alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien kasvusta viime vuosilta. Jos nuoria saadaan kiinnittymään palveluihin paremmin, se olisi omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja kuolemia. Suuri osa nuorista elää kadulla, mikä altista monille riskeille, kuten erilaiselle hyväksikäytölle ja jopa huumekuolemille. 

Yksi huolestuttava signaali on se, että moni esiselvityksessä haastateltu nuori käyttää itsestään ja vertaisistaan sanaa narkomaani tai narkkari. Ammattilaiset tuovat vahvasti esille, että nuorten pitää päästä katkaisu- ja vieroitushoitoon välittömästi ja jonottamatta. Korvaushoitoon sekä vieroitushoitoon hakeutuminen on nyt liian hidasta ja mutkikasta. Tähän yhdistyvät päihteitä käyttävien nuorten elämänhallinnan puutteet. Heille on usein haastavaa pystyä sopimaan ja pysymään etukäteen sovituissa vastaanottoajoissa solmuisen elämäntilanteensa vuoksi. 

Toiveissa matalan kynnyksen toimipiste ilman ajanvarausta

Aktiivisesti päihteitä käyttävät parikymppiset helsinkiläisnuoret ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset kannattavat uudenlaisen matalan kynnyksen toimipisteen perustamista nuorten tukemiseksi. Siellä voisi viettää turvallisesti aikaa ja saisi tukea yhdeltä luukulta ilman ajanvarausta. Toimipisteen tärkeimpiä palveluita olisivat nuorten ja ammattilaisten mielestä mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveysneuvonta, asumisneuvonta, lääkäripalvelut, kunnan sosiaalipalvelut sekä Kelan asiointipalvelut. Peruspalvelut säilyisivät kaupungin vastuulla, ja kolmas sektori eli järjestöt vastaisivat kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnasta.

Parhaaksi uuden palvelupisteen sijainniksi valikoituivat esiselvityksessä Helsingin Kallio ja Itäkeskus. Kiinteä toimipiste saa nuorilta ja ammattilaisilta enemmän kannatusta kuin liikkuva malli, mutta toimipisteen palvelukokonaisuuteen voisi liittyä myös liikkuvaa toimintaa. Työotteen tulisi olla haittoja vähentävä, ja olennaista on tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden välillä.

Nuoria pallotellaan ja palvelujen kynnys on korkea

Pallottelu luukulta luukulle on tällä hetkellä yleinen käytäntö aktiivisesti päihteitä käyttävien nuorten elämässä. Nuorisoasema, lastensuojelu ja päihdepoliklinikka tarjoavat heidän mielestään osittain päällekkäisiä palveluita. Ensi- ja turvakotien palvelut ovat nuorille tuntemattomia. Yksi keskeinen haaste liittyy nuoriin, joilla on sekä päihteiden käytön että mielenterveyden haasteita. Yli 60 prosenttia nuorista ei ole koskaan käyttänyt esimerkiksi kriisipuhelinta tai hakeutunut kriisipäivystykseen.

Esiselvitys osoittaa, että osa nuorista on päässyt mielenterveyspalvelujen piiriin vasta itsemurhaa yritettyään. Monien kaipaama terapia tai keskusteluapu on jäänyt saamatta, ja mielenterveyspalveluihin hakeutumista pidetään melko vaikeana. Leimautumisen pelko saa monet karttamaan eri palveluihin hakeutumista. Tuen saaminen vaatii liikaa nuoren omaa aktiivisuutta, ja lisäksi nuorten pelko rikosoikeudellisesta vastuusta vaikuttaa usein siihen, mitä nuori uskaltaa kertoa eri palveluissa elämästään. Tämän vuoksi ammattilaisten voi myös olla vaikeaa hahmottaa, mikä nuoren todellinen tilanne on. 

Asunnottomuus on yleistä ja jälkihuolto erottelee

Moni haastatelluista nuorista on asunnoton. Osalla on mahdollisuus nukkua joskus öitä vanhemmillaan, osa majoittuu pääosin ystäviensä luona. Muutama sanoo kävelevänsä ympäri kaupunkia koko yön. Hätämajoituspalvelut ovat tuttuja suurimmalle osalle asunnottomista. Moni ei missään nimessä halua asumaan päihteitä aktiivisesti käyttäville tarkoitettuihin asumisyksiköihin, kuten Ruusulankadulle Sininauhan asumisyksikköön tai Alppikadulle Diakonissalaitoksen Aurora-taloon. Nuorilta itseltään tuli esimerkiksi idea asumiskokeilusta, joka auttaisi itselle sopivan asumismuodon löytämistä.

Jälkihuollossa olevien ja jälkihuollon piiriin kuulumattomien nuorten kokemuksissa on kaiken kaikkiaan suuria eroja. Useimmilla esimerkiksi asuntoasiat ovat hoituneet melko hyvin jälkihuollon kautta. Nuoret toivovat palveluihin lisää kokemusasiantuntijuutta ja vertaisuutta, jotka helpottaisivat heidän mukaansa esimerkiksi päihdekuntoutukseen hakeutumista. Myös vertaisena toimiminen kiinnostaa monia nuoria.

Lisätietoa

Lue koko esiselvitys täältä.

Yksikin kuolema on liikaa -esiselvityshankkeeseen saatiin rahoitus Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Projektityöntekijä Aura Leskinen haastatteli sitä varten 29 nuorta pääasiassa Helsingin kaduilla. Lisäksi haastateltavina oli 75 päihteitä käyttävien nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. 

8.11.2022 klo 18 vietetään huumeisiin kuolleiden muistotilaisuutta Helsingin Vanhassa kirkossa. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Irti Huumeista ry, Tukikohta ry, KRAN rf, Stop Huumeille ry, Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö, Myllyhoitoyhdistys ry, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.

Tutustu myös Tietopuussa:

Ajankohtaisartikkeli: ”Nuoria on kuultava paremmin sosiaalihuollossa”
Tutkimustiivistelmä: Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista
Opinnäytetyö: Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta

Uutisarkisto »