Olet täälläEtusivu Eristys ja epävarmuus koetelleet erityisesti niitä, joilla oli jo ennen poikkeusoloja vaikeaa

Eristys ja epävarmuus koetelleet erityisesti niitä, joilla oli jo ennen poikkeusoloja vaikeaa

JAA SOMESSA

Nainen istuu sängyllä pitäen polvistaan kiinni.

Koronapoikkeustila on vaikuttanut voimakkaasti päihde- tai mielenterveysongelmia kokeneisiin sekä riskiryhmään kuuluviin, ilmenee tuoreessa tutkimuksessa.  Alix Helferin, Riku Laineen, Virvatuli Uusitalon ja Tuuli Pitkäsen tutkimuksessa selvitettiin, miten terveydentila vaikutti sote-järjestöjen tavoittamien ihmisten arkeen sekä hyvinvointiin koronapandemian ensimmäisen aallon ja valmiuslain aikana.

Laajan järjestöyhteistyön kautta koronapandemian ensimmäisen aallon aikana toteutettuun verkkokyselyyn tavoitettiin vastaajia eri puolelta Suomea. Kyselyyn osallistuneista 65 haastateltiin kesän 2020 aikana. Kyselyvastausten perusteella muodostettiin neljä ryhmää omaan ilmoitukseen perustuvan terveydentilan mukaan. 

Itseraportoidulla terveydentilalla oli yhteys poikkeustilan vaikutuksiin

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan arvioitiin heikentäneen elämäntilannetta kaikissa neljässä terveydentilan mukaan muodostetussa ryhmässä. Erityisen voimakkaasti pandemian olivat kokeneet haastatellut, joilla oli ollut mielenterveysongelmia tai jotka kuuluivat sairauden takia riskiryhmään.

Avovastauksissa korostuivat elämänpiirin kapeutuminen sekä yksinäisyyden kokemukset ja huolestuneisuus erityisesti psyykkisestä hyvinvoinnista ja läheisistä. Poikkeustila osoittautui joidenkin kohdalla myös elämää helpottavaksi. Haastattelut vahvistivat kokemusten moniulotteisuutta sekä sosiaalisten suhteiden merkitystä poikkeustilanteen aikana. 

Ongelmien kasautumisen riski oli suuri niillä, joilla oli ennestään vaikeaa

Terveydentila vaikuttaa yksilön selviytymiseen poikkeavissa elämäntilanteissa. Huoli ja epävarmuus saattavat olla riskitekijöitä kasaantuville toimintakyvyn vaikeuksille sekä päihde- ja riippuvuusongelmille. Terveydentilan lisäksi kokemuksiin vaikuttivat mm. muuttunut toimeentulo- tai työtilanne, lähi-ihmissuhteet, yksinäisyyden kokemukset sekä omat selviytymistaidot.

Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että koronapandemian aiheuttama poikkeustila todennäköisesti kasvattaa hyvin ja huonosti voivien kuilua sekä lisää riskiä ongelmien kasautumiseen.

Vastaisuudessa on löydettävä uusia keinoja kohtaamisen, palveluiden ja tuen jatkuvuuden takaamiseen myös poikkeusoloissa.

Sosiaalisella tuella on keskeinen rooli hyvinvoinnissa ja poikkeusoloista selviytymisessä

Tutkimustulosten valossa valmiustilan aikaan sekä läheisten tuki että järjestöjen vertaistukitoiminta auttoivat. Tuki pitäisikin kohdistaa erityisesti yksinäisyyttä kokeville ja niille, joilla on heikot sosiaaliset verkostot. Sote-järjestöillä on suuri rooli ruohonjuuritason toimijana ja tuodessaan ihmisiä yhteen. 

Poikkeusaikojen tapahtumista voi tulevaisuudessa ottaa opiksi suunniteltaessa palveluita hyvinvoinnin tukemiseen ja arjessa selviytymiseen. Järjestötoimintaa suunniteltaessa olisi huomioitava, että digipalvelut eivät aina tavoita kaikkia tukea tarvitsevia, kuten asunnottomia tai vakavista terveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Poikkeusoloissa olisi taattava matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja jatkuvuus, erityisesti mielenterveyshoidon puolella.

 

Lue lisää:

Alix Helfer, Riku Laine, Virvatuli Uusimäki & Tuuli Pitkänen: Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta – verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana. Tietopuu: Tutkimussarja 4/2021.

Lisätietoja:

Alix Helfer, tutkija, A-klinikkasäätiö, Arjen toimintakyky -hanke, alix.helfer(at)a-klinikka.fi, p. 0505603956

Tuuli Pitkänen, dosentti, tuuli.pitkanen(at)nuorisotutkimus.fi, p. 041-5178678 

 

Tutustu myös Tietopuussa

Blogi: Järjestötoimijoilta tukea poikkeusarkeen

Katsaus: Koronapoikkeustila väsymysoireyhtymää sairastavien kertomana

Tiimin Tutkittua artikkeli: Mistä voimia pitkittyneeseen poikkeustilaan (pdf)

 

Uutisarkisto » 

Pääteema: 
Julkaisutyyppi: