EMCDDA: Miten koronavirus ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet huumeiden käyttöön?

Koronapandemian ensimmäisen kolmen kuukauden aikana huumeiden käyttö vaikuttaa joiltakin osin vähentyneen Euroopassa.
Tämä käy ilmi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kesäkuussa julkaistusta raportista. Raportin tavoitteena on selvittää, miten poikkeustilanne vaikuttaa huumeita käyttäviin ihmisiin, huumeiden käytön trendeihin ja päihdepalveluihin pandemian varhaisessa vaiheessa.
Poikkeustilanne on vaikuttanut huumeiden käyttöön kahdella tavalla: Ensinnäkin huumausaineiden saatavuus on osittain heikentynyt. Toiseksi rajoitustoimet ovat vähentäneet tilaisuuksia käyttää huumeita, kun esimerkiksi ravintolat ja yökerhot sulkeutuivat sekä sosiaalisia kontakteja pyrittiin vähentämään.
Selvityksen aineistona käytettiin muun muassa asiantuntijalausuntoja ja huumeita käyttäville suunnatun verkkokyselyn tuloksia.
Verkkokyselyyn vastanneista lähes puolet (46 %) kertoi käyttäneensä poikkeustilan aikana vähemmän tai ei ollenkaan huumeita. Myös selvityksen muut aineistot tukevat havaintoa huumeiden käytön vähentymisestä poikkeusolojen aikana.
Rajoitustoimet ovat vaikuttaneet etenkin MDMA:n ja kokaiinin käyttöön
Vaikka yleisesti huumeiden käyttö vaikuttaa vähentyneen poikkeustilan aikana, on muutos erilaista eri käyttäjäryhmien, huumausaineiden ja maiden kohdalla. Vaikuttaa siltä, että huumeiden käytön väheneminen koskee erityisesti kokaiinin ja MDMA:n (ekstaasin) käyttöä. Näiden aineiden käyttömäärien havaittiin vähentyneen jätevesitutkimuksissa Amsterdamissa ja Castellón de la Planassa. Myös verkkokyselyyn vastanneista kokaiinin tai MDMA:n käyttäjistä 20 prosenttia kertoi lopettaneensa käytön poikkeustilanteen aikana.
Kokaiinin ja MDMA:n käyttö liitetään tyypillisesti yöelämään ja onkin oletettavaa, että rajoitustoimet, kuten ravintoloiden, baarien ja klubien sulkeutuminen, vaikuttavat vahvemmin näiden aineiden käyttöön. Merkittäviä saatavuuteen liittyviä muutoksia selvityksessä ei havaittu.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksessa ei ole havaittu rajoitustoimien vaikuttaneen merkittävästi kokaiinin ja ekstaasin käyttöön. Kokaiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa vuosien 2013–2019 ja ekstaasin vuosien 2013–2015 välillä, mutta käyttömäärät ovat viime aikoina tasaantuneet ja kokaiinin osalta kääntyneet jopa laskuun.
Poikkeustilanteen aikana amfetamiinin käyttö lisääntyi Suomessa
Koronapandemian aikana Pohjois-Euroopassa on havaittu tiettyjen huumausaineiden käyttömäärien lisääntyneen. Suomessa tämä koskee amfetamiinin ja Norjassa amfetamiinin sekä lakan (gammabutyrolaktoni, GBL) käyttöä.
Helsingin seudun jätevesitutkimus osoittaa, että amfetamiinin käyttö lisääntyi poikkeusolojen aikana 15 prosenttia verrattuna edelliseen puolen vuoden ajanjaksoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar on THL:n tiedotteessa todennut, että tutkimuksesta ei voi päätellä, että amfetamiinin käytön lisääntyminen johtuisi yksinomaan koronan aiheuttamista poikkeusoloista. Kuitenkin käyttömäärät ovat olleet keväällä suurempia kuin koskaan aiemmin. Amfetamiinin käyttö on kolminkertaistunut Suomessa vuodesta 2013.
THL julkaisee kattavammat tulokset jätevesitutkimuksesta syksyllä.
Vaikuttaako poikkeustilanne huumekuolemiin?
Selvityksessä havaittiin joitakin paikallisia muutoksia huumausaineiden saatavuudessa. Esimerkiksi Saksassa, Tšekeissä, Irlannissa, Alankomaissa, Portugalissa ja Slovakiassa on havaittu, että heroiinin saatavuus on heikentynyt. Vaikuttaa siltä, että osa käyttäjistä on tämän vuoksi hakeutunut korvaushoidon piiriin ja osa korvannut käyttöä muilla aineilla: esimerkiksi Slovakiassa on havaittu alkoholin ja bentsodiatsepiinien yhteiskäytön yleistyneen.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Helsingissä taas bentsodiatsepiinien saatavuus laittomilla markkinoilla on heikentynyt poikkeusolojen aikana.
Vielä on varhaista arvioida, vaikuttaako poikkeustilanne huumemyrkytyskuolemiin. Poikkeusolojen aikana useat asiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet huolensa huumeisiin liittyvien kuolemien lisääntymisestä. Suomessa alustavat tulokset viittaavat siihen, että kuolemansyynselvityksiä, joissa havaittiin buprenorfiinia oli enemmän maalis–huhtikuussa 2020 kuin samaan aikaan vuonna 2019.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, minkälaisia vaikutuksia poikkeusoloilla on ollut huumeiden käytön trendiin ja jäävätkö havaitut muutokset pysyviksi. Etenkin rajoitustoimien purkaminen tulee vaikuttamaan tilanteeseen, koska muutokset huumeiden käytössä vaikuttavat johtuvan enemmän rajoitustoimista ja tilaisuusrakenteen muutoksesta kuin huumausaineiden saatavuuden heikkenemisestä.
Lisätietoa
EMCDDA trendspotter briefing. June 2020. Impact of COVID-19 on patterns of drug use and drugrelated harms in Europe (engl.).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote jätevesitutkimuksen tuloksista.