EMCDDA: Katsaus Euroopan huumetilanteeseen

Julkaistu 8.10.2020. Päivitetty 2.7.2021.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on raportoinut 25 vuoden ajan Euroopan huumetilanteesta. Syyskuussa julkaistiin Euroopan huumeraportti, joka perustuu EU:n jäsenvaltioiden sekä Turkin ja Norjan raportoimiin tietoihin. Raportti kuvaa ajankohtaista tilannetta vuoden 2019 lopulla, mutta rekisteritiedot perustuvat monissa tapauksissa vuoden 2018 tietoihin.

Tässä artikkelissa käsitellään EMCDDA:n huumeraportin pohjalta lyhyesti muutamia analyysin keskeisiä havaintoja sekä huomioita Suomen huumetilanteen kehityksestä.

Suurten takavarikoiden määrä on lisääntynyt

Euroopan huumeraportista ilmenee, että suuria huumelähetyksiä takavarikoidaan entistä enemmän: vuonna 2018 Euroopassa raportoitiin noin 1,3 miljoonaa takavarikkoa. Kuljetus tapahtuu usein rahtikonteissa meriteitse, mikä aiheuttaa huolta järjestäytyneiden rikollisryhmien soluttautumisesta satamiin ja muihin logistisiin toimitusketjuihin.

Kannabistuotteet ovat yleisin takavarikoitu huumausaine Euroopassa. Vuonna 2018 hasiksen, kokaiinin ja heroiinin takavarikoitu määrä kasvoi: esimerkiksi kokaiinia takavarikoitiin vuonna 2018 yhteensä 181 tonnia, kun vuonna 2017 vastaava määrä oli 138 tonnia. Suomessa heroiinia ja kokaiinia käytetään melko vähän verrattuna muihin Pohjois- ja Länsi-Euroopan maihin. Kuitenkin vuonna 2019 Tulli ilmoitti takavarikoineensa ennätysmäärän kokaiinia, yli 30 kiloa. [1]

Euroopan huumeraportin mukaan kokaiinin merkitys Euroopan huumeongelmassa onkin korostunut. Tähän viittaavat muun muassa hoitoon hakeutuneiden käyttäjien määrän kasvu sekä kokapensaan lehtien ja kokatahnan takavarikkojen yleistyminen, mikä viittaa siihen, että kokaiinia valmistetaan myös laboratorioissa Euroopassa. Kokaiinin puhtaus on lisääntynyt vuodesta 2009 lähtien, mutta sen vähittäismyyntihinta on pysynyt suunnilleen samana.

Kokaiini on Euroopassa toiseksi yleisin käytetty huumausaine, mutta maiden välillä on suuria eroja käytön laajuudessa. Suomen osalta on viitteitä siitä, että nuorten (15–34-vuotiaiden) kokaiinin käyttö on hiljalleen lisääntynyt vuoteen 2018 asti. Kuitenkin väestötasolla kokaiinia käyttävien tai kokeilleiden osuus on pieni. [2]

Iäkkäiden pitkäaikaiskäyttäjien yliannostuskuolemat aiheuttavat huolta

Vuonna 2018 Euroopan unionin alueella oli noin 1,3 miljoonaa suuren riskin opioidienkäyttäjää. Opioidit ovat yleisin suonensisäisesti käytetty huume Euroopassa. Euroopan unionissa takavarikoidun heroiinin määrä on kaksinkertaistunut, kun taas ensimmäistä kertaa hoitoon tulevien heroiinia käyttävien asiakkaiden määrä on laskenut alle puoleen vuoden 2007 lukemista. Raportin mukaan tulevaisuudessa tulisi huomioida heroiinin haittojen mahdollinen kasvu sekä seurata kuluttajien kiinnostusta heroiinia kohtaan.

Opioidit, erityisesti heroiini, liittyvät useimmiten yliannostuskuolemiin. Suomessa yleisin yliannostuskuoleman aiheuttaja on buprenorfiini. Pohjois-Euroopassa on muita Euroopan maita korkeammat huumeisiin liittyvät kuolleisuusluvut, mutta erot kuolemansyyn selvityksessä ja raportoinnissa vaikeuttavat maiden välistä vertailua. Suomessa buprenorfiiniin liittyvät yliannostuskuolemat ovat kolminkertaistuneet vuoden 2002 jälkeen. [3]

Euroopan huumeraportin mukaan yliannostuskuolemat liittyvät yhä useammin iäkkäämpiin pitkäaikaiskäyttäjiin. Yliannostuskuolemat ovat lisääntynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvu on ollut erityisen voimakasta iäkkäämpien huumeita käyttävien keskuudessa. Vuosien 2012–2018 välillä yli 50-vuotiaiden yliannostuskuolemien määrä on lisääntynyt 75 prosenttia. Euroopan huumeraportin mukaan olisi tärkeää tunnistaa koko ikänsä huumeita käyttäneet ryhmän haavoittuvaisuus ja huomioida heidät haittoja vähentävässä toimissa.

Infograafi nuorten (15-24) kannabiksen käytön prevalenssi.

Kuva: The European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA). Kuvan tilastotiedot löytyvät EMCDDA:n sivuilta (engl.)

Muita havaintoja raportista:

Kannabismarkkinat ovat muuttumassa: Marihuanan ja hasiksen voimakkuus on lisääntynyt vuodesta 2008 alkaen ja markkinoille on tullut lisää uusia kannabismuotoja ja kaupallisia tuotteita, jotka pohjautuvat kannabiskasviuutteisiin. On arvioitu, että Euroopan unionin alueella noin prosentti aikuisista käyttää kannabista päivittäin tai lähes päivittäin. Suomessa nuorten kannabiksen käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2000 lähtien (ks. kuva).
Huumeiden suonensisäinen käyttö on edelleen C-hepatiittiviruksen (HCV) yleisin tartuntatapa: Useissa Euroopan maissa on yhä haasteita lääkkeiden tarjonnan laajentamisessa ja hoidon kattavuudessa.
Uusista psykoaktiivisista aineista on tullut sitkeä ongelma: Uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantuminen markkinoille on tasaantunut viime vuosina. Kuitenkin EU:n varhaisvaroitusjärjestelmä havaitsee edelleen yli 50 uutta psykoaktiivista ainetta vuodessa. Psykoaktiiviset aineet voivat olla esimerkiksi stimulantteja, synteettisiä kannabinoideja, bentsodiatsepiineja tai opioideja.
Synteettiset opioidit ovat esimerkki huumemarkkinoiden sopeutumiskyvystä: Fentanyylijohdannaisiin kohdistuneet rajoitustoimet ovat johtaneet huumemarkkinoiden mukautumiseen. Vuonna 2019 uusista havaituista synteettisistä opioideista vain kaksi oli fentanyylijohdannaisia. Muut havaitut opioidit poikkeavat kemiallisesti fentanyylistä, mutta niiden toksisuus aiheuttaa samanlaista huolta.
Synteettisten huumausaineiden tuotannon laajeneminen Euroopassa näkyy suuren pitoisuuden MDMA-tuotteiden saatavuutena: MDMA-tablettien huumausainepitoisuus on tällä hetkellä keskimäärin suurempi kuin koskaan ennen. Vahvojen tuotteiden saatavuus lisää tarvetta viestiä tuotteisiin liittyvistä terveysriskeistä. Suomen väestökyselyn mukaan nuorten aikuisten MDMA:n käyttö on vuosien 2014–2018 välillä tasaantunut aikaisempien vuosien kasvun jälkeen.