Olet täälläEtusivu Biljardista ja kahvihetkistä sosiaalista pääomaa vapaaehtoistyöhön

Biljardista ja kahvihetkistä sosiaalista pääomaa vapaaehtoistyöhön

JAA SOMESSA

Henkilö asettelee biljardipalloja biljardipöydälle.

Vapaamuotoisesta oleskelusta syntyvät ystävyyssuhteet loivat yhteisöä yhteen sitovaa sosiaalista pääomaa paikallisessa A-killassa. Tämä sosiaalinen pääoma loi pohjan vapaaehtoistyölle, joka mahdollisti päiväkeskuksen toiminnan.

Tietopuun Katsauksia ja näkökulmia -sarjassa julkaistussa ”Biljardia pienellä porukalla – sitova ja yhdistävä sosiaalinen pääoma paikallisen A-killan toiminnassa” artikkelissa tarkastellaan vapaaehtoisvoimin toimivan päihteettömän päiväkeskuksen toimintaa. Artikkeli perustuu vuonna 2020 toteutetun pienoisetnografisen aineistonkeruun haastatteluihin ja osallistuvaan havainnointiin. Aineistoa on analysoitu Robert D. Putnamin sosiaalisen pääoman käsitteiden kautta.

Tutkimus on tehty osana A-klinikkasäätiön koordinoimaa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmaa (MIPA 2.0). Tutkimus on osa viiden erilaisiin mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kohtaamispaikkoihin ja päiväkeskuksiin suunnatun pienoisetnografian kokonaisuutta.

Ohjatun toiminnan sijaan vapaamuotoinen päihteetön toiminta oli keskeistä

Ohjatun toiminnan sijasta päihteettömän päiväkeskuksen osallistujia yhteisöksi sitovaa sosiaalista pääomaa loi vapaamuotoinen, edullinen ja päihteetön yhdessäolo. Päiväkeskuksen toiminta, kuten biljardin pelaaminen, yhteinen lounas ja jutustelu kahvin äärellä, vastasi erityisesti ihmisten sosiaalisuuden tarpeeseen.

Päiväkeskuksen toiminnan kannalta oleellisia normeja olivat luottamuksellisuus ja päihteettömyys. Luottamuksellisuus A-killassa tarkoitti tiukkaa periaatetta, ettei A-killassa puhuttuja asioita levitetä sen ulkopuolelle. Periaate loi sosiaalista pääomaa, koska ihmiset kokivat päiväkeskuksen turvallisena paikkana puhua mistä tahansa. 

Päiväkeskuksen toimintaan osallistujien ei oleteta olevan täysraittiita toiminnan ulkopuolella, vaan oleellista oli päihteettömyys toimintaan osallistuessa. Normi päihteettömyydestä jaettiin yhteisesti A-kiltatoiminnan perusperiaatteena ja se yhdisti päiväkeskuksen osaksi laajempaa A-kiltayhteisöä. Päihteettömyyden arvoksi nähtiin oma tai muiden kuntoutuminen sekä halu olla viettämättä aikaa päihtyneessä seurassa.

Päihteettömyys-normin yksityiskohdista, siitä miten alkoholista sopi puhua päiväkeskuksessa ja kuinka päihteidenkäyttö toiminnan ulkopuolella vaikutti paikan maineeseen, käytiin keskustelua. Samankaltaista keskustelua on käyty eri muodoissa läpi A-kiltatoiminnan historian.

Väärät käsitykset päiväkeskuksesta, rahoitushaasteet ja tieteknisen osaamisen puutteet haastoivat yhdistävää sosiaalista pääomaa

Päiväkeskusta muuhun yhteiskuntaan yhdistävää sosiaalista pääomaa syntyi usein yhteistyöstä, joka oli saanut alkunsa A-kiltalaisten henkilökohtaisten suhteiden kautta. Yhteistyöverkosto etenkin erilaisten lahjoitusten ja ruokahävikkien osalta oli vuosien saatossa muodostunut laajaksi.

Yhdistävän pääoman syntymistä vaikeutti se, ettei A-killan toimintaa tunnettu ja päiväkeskuksen toiminnan luonteeseen liittyi vääriä käsityksiä. Ulkopuolisten ihmisten kuvailtiin välillä luulevan päiväkeskuksen olevan juopottelutila. Paradoksaalisesti jotkut eivät uskaltautuneet mukaan kiltatoimintaan, koska toiminnan ajateltiin olevan vain päihdekuntoutujille.

Heikko tietotekninen osaaminen esti jossain määrin yhdistävän sosiaalisen pääoman syntymistä. Sisäisen viestinnän lisäksi tämä haittasi ulkoista viestintää ja uusien jäsenten houkuttelua toimintaan. Usein jäsenet olivatkin löytäneet mukaan toimintaan muiden A-kiltalaisten kautta.

Yhdistävän sosiaalisen pääoman syntymisen esteenä olivat rahoituksen monimutkaisuuden aiheuttamat haasteet pienelle yhdistykselle. Kaupungilla ja sen päihdepalveluilla oli ollut merkittävä rooli yhteistyökumppanina, mutta suhde oli heikentynyt ja muodostunut alisteiseksi. Tulosten pohjalta artikkelissa pohditaan, että pienten vapaaehtoispohjaisten päiväkeskusten turvaamiseksi niiden asema tulisi määritellä selkeästi sote-uudistuksessa ja viranomaisten tulisi luoda yhteistyön tukemiseksi vapaaehtoisyhdistyksien toimintaa helpottavia rakenteita.

Lue lisää:
Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen: Biljardia pienellä porukalla – sitova ja yhdistävä sosiaalinen pääoma paikallisen A-killan toiminnassa. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2021.

Tutustu myös Tietopuussa

Uutinen: Osallisuus kohtaamispaikkayhteisössä hälvensi mielenterveyskuntoutujien yksinäisyyttä

Uutinen: Katsaus: Matalan kynnyksen palvelujen sulkeminen vaarantaa kävijöiden hyvinvoinnin

MIPA-hankkeen sivu: Osallisuus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toiminnoissa

Pääteema: