Olet täälläEtusivu 2023 on tärkeiden riippuvuusratkaisujen vuosi

2023 on tärkeiden riippuvuusratkaisujen vuosi

Hannu Jouhki.

Eduskuntavaaleissa jokainen meistä voi ottaa vastuuta päihde- ja mielenterveyspalvelujemme kehittämisen suunnasta. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki kirjoittaa, että joskus parasta politiikkaa on rajoittaminen, joskus tuen tarjoaminen. Tälle löytyy katetta tutkimuksesta ja kansallisista linjauksista.

Huumeisiin kuolee viisi suomalaista viikossa. Alkoholi aiheuttaa sosiaalisesti ja kansanterveydellisesti merkittäviä haittoja yhteiskunnalle. Nettipelaaminen kasvaa osana rahapeliongelmaa. Samaan aikaan kampanjoidaan viinien saamiseksi ruokakauppoihin, ja rahapelimarkkinoiden avaamista kilpailulle pidetään lähinnä järjestelykysymyksenä.

Vaalivuonna jokaisen meistä on tärkeää selvittää eduskuntavaaliehdokkaaltamme, miten hän suhtautuu näihin kysymyksiin. Pitäisikö hänen mielestään ruokakaupoista saada nykyistä vahvempia alkoholijuomia? Onko hänestä oikein, että huumepolitiikkamme perustuu rikosoikeuteen eikä sosiaalipolitiikkaan? Tietääkö hän, että huumeongelmamme on leviämässä käsiin, ja onko hän valmis ottamaan käyttöön uusia keinoja sen hoitamiseksi?

Unohtuiko kansallinen päihde- ja riippuvuusstrategia?

Näitä kysymyksiä linjataan myös vuonna 2021 syntyneessä kansallisessa päihde- ja riippuvuusstrategiassa (pdf), joka ulottuu vuoteen 2030 saakka. Tuntuu kuin tämä sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama strategia olisi jo ehditty unohtaa. Se linjaa esimerkiksi, että alkoholinkulutuksen haittoja ehkäistään tehokkaimmin Alkon monopolilla. 

Pelihaittoja ehkäistään ja vähennetään strategian mukaan tehokkaimmin saatavuutta sääntelemällä, kuten yksinoikeusjärjestelmällä, johon yhdistetään julkisen vallan aktiiviset säädös- ja ohjauskeinot. Lisäksi hallituskauden kattava huumausainepoliittinen periaatepäätös (pdf) linjaa haittojen vähentämistä ja ehkäisyä sekä huumerikollisuuden torjuntaa. 

Strategia on hyvää luettavaa juuri nyt, sillä vuosi 2023 on päihde- ja riippuvuusongelmien kohtalonvuosi. Huhtikuun eduskuntavaaleissa valitsemme edustajat, jotka päättävät riippuvuusongelmista kärsivien ihmisten kohtalosta ja riippuvuuksien laajoista vaikutuksista koko väestön terveyteen ja hyvinvointiin. 

Addiktiot koskettavat meitä kaikkia tai läheisiämme

Addiktiot ovat aikamme elämänilmiö. Ne koskettavat käytännössä meitä kaikkia tai läheisiämme jossain muodossa elämämme aikana. Juuri tällä hetkellä taloustaantuma, elinkustannusten nousu ja julkisten palvelujen ylikuormitus lisäävät päihde- ja mielenterveysongelmien riskejä. Ne heijastuvat koteihin, kaduille, kouluihin ja työpaikoille. 

Yhä useampi etsii stressiinsä helpotusta niistä mielihyvän lähteistä, joita riippuvuudet tarjoavat. Olisi aika saada valoa tämän tunnelin päähän ja nähdä, että riippuvuudet eivät ole häpeällistä itsekurin puutetta vaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa vaativia sairauksia.

Seuraavan hallituksen on vietävä jo tehty päihde- ja riippuvuusstrategia uudelle tasolle.

Rikollisen leima vaikeuttaa avun hakemista ja saamista

Päätöksenteko näistä asioista on vaikeaa, sillä sen taustaksi on tunnettava tutkimusta ja todellisuutta. Ei ole sattuma, että päihdetyöntekijät ja -asiantuntijat yleensä kannattavat esimerkiksi huumeiden käyttöhuoneita, ainetunnistusta, korvaushoitoa, psykososiaalista tukea ja muita keinoja kuin rangaistuksia. 

Huumeongelmista kärsivä ei ehkä ajattele oman toimintansa rikollisuutta, sillä häntä ohjaa riippuvuussairauden pakonomainen käyttäytyminen. On tutkittu tosiasia, että raskas rikollisen leima vaikeuttaa avun hakemista ja saamista. Käytön rangaistavuus saattaa myös vähentää sosiaalisia suhteita ja lisätä yksinäisyyttä, mikä taas lisää syrjäytymisen riskiä. 

Viinien tulo ruokakauppoihin olisi markkinoiden etu

Viinien tulo ruokakauppoihin heikentäisi Alkon toimintaedellytyksiä ja johtaisi pian myös väkevien myyntiin päivittäistavarakaupoissa. ”Viinit ruokakauppoihin” on kaupan alan markkinointihokema, jonka uskottavuutta syö se, että päätös toisi kaupalle miljoonien eurojen lisämyynnin. 

Myös rahapelien avaaminen kilpailulle olisi vain markkinoiden etu. Muuttuvassa uhkapeliympäristössä on etsittävä palvelutarjonnan ja rahapeliongelmien ehkäisyn parasta mahdollista tasapainoa. Jos halutaan päätyä toimilupajärjestelmään, sitä on täydennettävä sääntelyviranomaisen laajoilla valtuuksilla, sanktioilla ja rahapeliteollisuuden itsesääntelyllä.

Tarvitsemme politiikkaa, joka suojelee elämää

Vuosi 2023 ratkaisee, kenestä Suomi välittää. Päihde- ja riippuvuusasiat eivät välttämättä nouse keskusteluun vaalikentillä, mutta viimeistään hallitusneuvotteluissa päätetään riippuvuusongelmista kärsivien ihmisten kohtalosta. Haittoja vähentävät monopolit, kuten Alko ja Veikkaus, on helppo romuttaa mutta vaikea rakentaa uudelleen. Ja päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivien ihmisten palveluista on huolestuttavan helppoa leikata. 

Riippuvuusaiheista politiikkaa ei pidä määritellä liberaalin tai konservatiivisen ideologian pohjalta. On tehtävä politiikkaa, joka suojelee elämää. Alkoholi- ja rahapelipuolella vastuullinen politiikka on rajoittavaa ja huumausaineasioissa painopisteen siirtämistä tukeen tuomioiden sijasta.

Hannu Jouhki

Kirjoittaja on A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 31.2.2022 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. 

Lue myös:

Esteet ja mahdollisuudet huumeiden käyttöhuoneiden perustamiseen Suomessa

Ainetunnistuksen hyödyt huumejäämäanalyysissä

Näin suomalainen rahapelijärjestelmä on muotoutunut

Uutisarkisto »