Olet täälläEtusivu HUUMERIIPPUVAISTEN NAISTEN NARRATIIVEJA HUUMEIDENKÄYTÖN LEIMAAVUUDESTA

HUUMERIIPPUVAISTEN NAISTEN NARRATIIVEJA HUUMEIDENKÄYTÖN LEIMAAVUUDESTA

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
HUUMERIIPPUVAISTEN NAISTEN NARRATIIVEJA HUUMEIDENKÄYTÖN LEIMAAVUUDESTA
Tiivistelmä: 

Pro gradu- tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaista on naisten elämä huumemaailmassa. Tutkielman fokus on erityisesti siinä, millaista on olla nainen miesvaltaisessa huumemaailmassa, sekä tähän liittyvät leimaavat kokemukset. Tein kandidaatintutkielmani samankaltaisesta aiheesta, kirjallisuuskatsauksen muodossa. Silloin aiheeni oli rajatumpi, se käsitteli huumeriippuvaisia naisia, jotka tekevät seksityötä. Rajasin pro gradu -tutkielmani koskemaan ainoastaan huumeidenkäyttöä. Rajasin aihettani sen vuoksi, että huumeriippuvaisista naisista, jotka tekevät seksityötä, ei ole yhtä paljon tutkimusaineistoa. Heitä on hyvin vaikea tavoittaa, koska seksin myyminen on huumepiireissä hyvin leimaavaa ja vääränä pidettyä toimintaa (Väyrynen 2007).
Naisten huumeidenkäyttö on edelleen tabu. Huumeidenkäyttö ja huumemaailma mielletään enemmän miesten, kuin naisten maailmaksi (Väyrynen 2007). Naiseuteen liitetään usein juuri päinvastainen toiminta: elämän synnyttäminen ja suojelu, ei elämän tuhoaminen esimerkiksi päihteillä. Hyödynnän tutkielmassani eksistentialistifilosofi Simone De Beauvoirin teoriaa naiseudesta teoksesta Toinen sukupuoli (1949). De Beauvoirin mukaan naiseus on usein määritelty biologisten ominaisuuksien, kuten kohdun ja munasarjojen, kautta. Naiseuden määritelmä on perinteisesti kietoutunut suvunjatkamisen ympärille. Tutkielmassani haluan paneutua erityisesti siihen, miten huumeita käyttävien naisten tarinoissa näkyy tämä myytti naisesta elämän synnyttäjänä.
Tutkielmaa suunnitellessani pohdin paljon sitä, että millä tavoin tätä aihepiiriä voisi alkaa lähestyä. Haastateltavien löytäminen on lähestulkoon mahdotonta, ilman että tuntisi entuudestaan huumeriippuvaisen naisen. Olen työssäni aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijänä kohdannut huumeita käyttäviä naisia, mutta päätin että en halua sekoittaa työtäni tutkielman tekemisellä. Kvantitatiivisen aineiston tutkiminen olisi myös turhaa, koska tutkimusintressini on kvalitatiivinen. Käytän tutkielmassani valmista aineistoa, eli huumeriippuvaisten naisten kirjoittamia tarinoita Päihdelinkin sivuilta, mikäli saan tähän tutkimusluvan. Valitsin valmiin aineiston siksi, koska aihepiiri on hyvin leimaava ja se vaatii sensitiivisen lähestymistavan. Uskon, että aiheesta on helpompi avautua internetissä anonyymina, kuin kasvotusten haastattelun muodossa. Valmiin aineiston käyttäminen on tässä tapauksessa mielestäni perusteltua, johtuen juurikin aiheen stigmaattisuudesta.
Valitsin aineistoksi Päihdelinkin tarinat. Useista tarinoista käy ilmi kirjoittajan sukupuoli, mikä on tärkeää oman tutkielmani kannalta, koska tutkimuksen keskiössä ovat nimenomaan naisten kokemukset huumepiireistä. Päihdelinkki on myös nettisivuna sellainen, joka on tarkoitettu päihteidenkäyttäjille, heidän läheisilleen, alan ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille, joten mielestäni kyseisen nettisivun käyttö on perusteltua. Olen alustavasti koonnut 12 sivun aineiston Päihdelinkin tarinoista, mutta tarkoitus olisi vielä saada lisättyä sivumäärää, jolloin aineistoa olisi vähintään 20 sivua.
Koska tutkimuksen aineistona ovat kirjoitetut kertomukset, valitsin aineiston analyysitavaksi narratiivisen analyysin. Tutkielman fokus on erityisesti aineistosta löytyneissä yhteneväisissä teemoissa ja selitysmalleissa, jotka liittyvät naiseuteen ja huumeidenkäytön leimaavuuteen.
Stigma ja stigmatisoituminen ovat aiheita, jotka ovat jo pitkään kiinnostaneet minua. Esimerkiksi naisten huumeidenkäyttö on stigmatisoivaa, eli yksilöä leimaavaa toimintaa. Antti Häkkisen ja Mikko Salasuon (2015, 7) mukaan tabut ja stigmat ovat tuttuja kaikenlaisissa kulttuureissa maailman ympäri. Niitä on käsitelty nykyaikana paljon sekä tutkimuksessa, että mediassa. Stigma-teorian luojana voidaan pitää Erving Goffmania, jonka teosta Stigma – Notes on the management of spoiled identity (1963) aion hyödyntää tutkielmassani. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa edellä mainittuun Erving Goffmanin stigma-teoriaan, sekä aiemmin mainittuun Simone De Beauvoirin teoriaan naiseudesta (1949).

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Camilla Ström

Tutkimus on: 
Pro gradu -työ
Tieteenala(t): 
Yhteiskuntatieteet
... mikä: 
Sosiaalityö
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Itä-Suomen yliopisto/ yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden laitos
Tarkasteltava teema: 
  • 13. erityisryhmä