Olet täälläEtusivu Vaikeat tilanteet huumeidenkäyttäjän ja palvelujärjestelmän kohtaamisissa

Vaikeat tilanteet huumeidenkäyttäjän ja palvelujärjestelmän kohtaamisissa

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Vaikeat tilanteet huumeidenkäyttäjän ja palvelujärjestelmän kohtaamisissa
Tiivistelmä: 

Artikkeliväitöskirjan tavoitteena on tehdä näkyväksi auttamisen vaikeiden tilanteiden rakentumista ja niiden ratkaisemisen yrityksiä huono-osaisessa asemassa tai sen riskissä eläiven huumeidenkäyttäjien ja ruohonjuuritason työntekijöiden kohtaamisissa. Käsitän vaikeiksi tilanteiksi erilaiset umpikuja-, loukku- ja ristiriitatilanteet, jotka estävät tai hidastavat huumeidenkäyttäjän auttamista. Oletan vaikeiden tilanteiden rakentuvan vuorovaikutuksessa sekä toimijoiden valintojen ja neuvottelun tuloksena että ympäröivien rakenteiden seurauksena. Toisin sanoen lähtöoletuksena on, että palvelujärjestelmän rakenteet voivat avun mahdollistamisen lisäksi myös toisinaan rajoittaa avun tarjoamista, eivätkä auttamisen vaikeat tilanteet ole siten aina huumeita käyttävän ihmisen valintojen seurausta. Huumeiden ongelmakäytöstä seuraa usein huono-osaisuuden kasautumista, joten vaikeiden tilanteiden kohtaaminen on eri sosiaali- ja terveysalan toimijoiden keskuudessa yleistä ja tietoa näiden tilanteiden ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan palvelujärjestelmän eri osa-alueilla.

Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on kerätty vuonna 2012 tutkimushankkeessa ”Asiakkaiden ja työntekijöiden vastuullistaminen mielenterveystyön käytännöissä” (Suomen Akatemia 2011–2016). Kontekstina on huumeiden ongelmakäyttäjien matalan kynnyksen avopalvelu tilaaja-tuottajamallia käyttävässä suuressa suomalaisessa kaupungissa. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu verkostopalavereista (N=7) ja asiakas-työntekijäpalavereista (N=10). Toinen osa aineistosta kerätään hankkeesta, jossa tarjotaan muun muassa osallistavaa ryhmätoimintaa ja kotiin tehtävää asumisen tukea huumeita käyttäville ihmisille. Tutkimuksessa nauhoitetaan vuorovaikutusaineistoa kotiin tehtävän tuen tapaamisilta, ryhmätoiminnasta ja muusta hankkeessa tapatuvasta asiakastyöstä.

Tutkimuksessa selvitetään, 1) millaisia huumeidenkäyttäjien ja työntekijöiden vuorovaikutuksessa esiintyvät vaikeat tilanteet ovat, 2) miten ne konkretisoituvat ruohonjuuritason asiakas-työntekijäkohtaamisissa ja 3) miten toimijat yrittävät ratkaista niitä. Lähestymistapana on etnometodologiaan pohjautuva diskursiivinen vuorovaikutuksen tutkimus. Jokaisessa osa-artikkelissa otetaan tarkasteluun erilainen yhden tai useamman asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutustilanne, jota analysoidaan omalla metodisella käsitteellään. Tällaista lähestymistapaa ei ole juuri käytetty suomalaisessa päihdetutkimuksessa etenkään yksinomaan huumeidenkäyttäjille kohdennettujen palveluiden kontekstissa. Tavoitteena on tuoda esille ruohonjuuritason päihdetyössä konkretisoituvia järjestelmän oletettuja epäkohtia ja löytää ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi sekä siten purkaa huumeidenkäyttäjiin kohdistuvia ennakkokäsityksiä.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Väitöskirjatutkija Johanna Ranta

Tutkimus on: 
Väitöskirja
Tieteenala(t): 
sosiaalityö
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma
Keskeiset sidosryhmät/yhteistyötahot: 

A-klinikkasäätiö

Tarkasteltava teema: 
  • 02. huumeet
  • 2.11 muu, mikä
  • 10. palvelujärjestelmät ja organisaatiot
  • 14. muu teema
... mikä: 
2.11 huumeidenkäyttäjien palvelujärjestelmäkohtaamiset / 14. asiakkaiden ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus