Olet täälläEtusivu Kunnan ja kolmannen sektorin kumppanuussuhteiden kehitys -Esimerkkitapaus Living room ja Hämeenlinnan päihdepalvelut

Kunnan ja kolmannen sektorin kumppanuussuhteiden kehitys -Esimerkkitapaus Living room ja Hämeenlinnan päihdepalvelut

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Kunnan ja kolmannen sektorin kumppanuussuhteiden kehitys -Esimerkkitapaus Living room ja Hämeenlinnan päihdepalvelut
Tiivistelmä: 

Viime vuosina kiristynyt taloustilanne ja yhteiskuntapolitiikan suunnanmuutos universaalista hyvinvointivaltiosta kohti kansalaisyhteiskuntaa ovat johtaneet palvelujärjestelmän supistuksiin ja markkinoistamiseen sekä erilaisten uusien yhteistoimintamuotojen kehittämiseen yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteisöjen vastuu hyvinvointipalvelujen tuottajina on voimistunut. Tutkimuksessani tarkastelen Hämeenlinnan kunnan ja alun perin yhdistystoimintana alkaneen terveysneuvontapiste Living roomin yhteistoimintaa ja sen kehitystä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tutkimus antaa mielenkiintoisen käytännön esimerkin palvelujärjestelmän muutoksista ja kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön aikana.

Sakari Möttönen ja Jorma Niemelä ovat tutkineet kuntien ja järjestöjen ohjaussuhdetta kolmen hallinnan pääluokan mukaan perustuen uusinstitutionalistiseen suuntaukseen. Pääluokat ovat markkinat, hierarkiat ja verkostot. Useimmiten nämä luokat esiintyvät erilaisina kombinaatioina. Tutkin, miten kunnan ja yhdistyksen ohjaussuhde on muotoutunut ja miten hallintasuhteet ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosien varrella, miten toimijat kuvailevat keskinäistä kumppanuuttaan ja roolejaan sekä miten koko prosessi on rakentunut.

Tutkimusmenetelmänä käytän teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Aineistona on jo vuodelta 2005 viisi teemahaastattelua (johto- ja suorittavan tason työntekijät), jotka on tehty tutkimuskohteessa. Analyysin tukena käytän myös Living roomin projektidokumentteja kuten hakemuksia ja vuosiraportteja. Seuraavaksi tavoitteenani olisi tehdä ainakin kolme lisähaastattelua (työntekijä ja johtotaso). Täydentävissä haastatteluissa pyrkisin kartoittamaan erityisesti Living roomin siirtymää A-klinikkasäätiön toiminnan alle ja minkälaiseksi toiminta on muotoutunut ja kehittynyt uusien hallintasuhteiden myötä. Haluaisin selvittää myös miten kunnan tilanne ja toisaalta muutokset yhteiskunnassa (kuten lainsäädännön uudistukset) ovat mahdollisesti vaikuttaneet toimintaan.

Tulen käyttämään tutkimuskohteen analysoinnin apuna myös Yrjö Engeströmin kehittävän työntutkimuksen menetelmiä. Menetelmien avulla voin nostaa aineistosta tarkemmin esille mm. minkälaiseksi muodostuu ja minkälaisia jännitteitä esiintyy tutkimuskohteen niin sanotulla moniorganisatorisella kentällä ja miten toiminnan kohde, eli tässä tutkimuksessa päihdealan asiakkaat, määritellään eri toimijoiden näkökulmasta. Tämä siksi, että kohteen määrittely ohjaa omalta osin jokaisen toimintajärjestelmän toimintaa.

Alunperin 10 vuotta sitten yhteistoiminta suuntautui etenkin paikallisista tarpeista syntyneeseen palvelunrakentamiseen ja voimavarojen hyödyntämiseen. Aloite tuli alan kansalaistoimijoilta. Toisaalta toiminnassa korostui myös vielä perinteinen kunnan hierarkiaan perustuva ohjaus. Tässä vaiheessa on vaikeaa arvella miten tilanne on sittemmin kehittynyt. Oletan kuitenkin, että perinteiseen hierarkiaan perustunut ohjaus on vähentynyt ja markkinoiden rooli ohjaussuhteissa voimistunut.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Leena Peisa

Tutkimus on: 
Pro gradu -työ
Tieteenala(t): 
sosiaalipolitiikka/yhteiskuntapolitiikka
Yhteiskuntatieteet
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Helsingin yliopisto
Tarkasteltava teema: 
  • 10. palvelujärjestelmät ja organisaatiot