Olet täälläEtusivu Moni-ilmeinen sekakäyttö - Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden yhteiskäytön esiintyminen ja luonne Suomessa

Moni-ilmeinen sekakäyttö - Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden yhteiskäytön esiintyminen ja luonne Suomessa

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Moni-ilmeinen sekakäyttö - Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden yhteiskäytön esiintyminen ja luonne Suomessa
Tiivistelmä: 

Alkoholin ja huumeiden yhteiskäyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana. Käytössä löytyy suuria yksilöllisiä eroja, esimerkiksi jotkut raportoivat huumeiden käytöstä vain harvoin nauttiessaan alkoholia, kun taas toiset käyttävät huumeita lähes joka kerta juodessaan (Martin 2008, 97.) Sekakäyttö ja sen seuraukset ovat keskeisiä tutkimuskohteita muun muassa terveys- ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta. Samanaikainen alkoholin ja huumeiden käyttö lisäävät merkittävästi yliannostuksesta johtuvia kuolemantapauksia ja muita vahingollisia huumeiden käytön seurauksia (Coffin ym. 2003; Stinson ym. 2005; Salasuo ym. 2009). Huolimatta siitä, että sekakäyttö eri muotoineen ja haittavaikutuksineen käytännössä yhä paremmin tiedostetaan, teoreettinen ja empiirinen tieto päihteiden käytön keskinäisistä suhteista on niukkaa (Gossop ym. 2002; Prinzleve ym. 2004).
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa sekä empiiristä että teoreettista tietoa päihteiden yhteiskäytöstä, rakentaa siltaa alkoholintutkimuksen ja huumetutkimuksen välille ja tällä tavalla tuoda sekakäyttöä ilmiönä näkyvämmäksi sekä tieteellisessä ja poliittisessa keskustelussa että palvelujärjestelmien kehittämisessä. Lisäksi tutkimus pyrkii selkiyttämään sekakäytön suomalaisia erityispiirteitä keskittymällä mm. siihen, millä tavalla sekakäytön eri tavat ilmenevät eri väestöryhmissä. Päihteiden sekakäytön merkityksiä tutkitaan myös erityyppisten käyttäjien keskuudessa (mm. kokeilijat, viihdekäyttäjät, ongelmakäyttäjät ja päihderiippuvaiset), sekä tarkastellaan sitä, miten erilaiset sosiaaliset kontekstitekijät merkityksellistävät yksilöllisiä tapoja yhdistellä eri päihteitä sekä toisaalta minkälainen vaikutus aineiden saatavuudella on suomalaiseen sekakäyttökulttuuriin.
Tutkimuksessa keskitytään seuraaviin teemoihin:

1. Epidemiologia: sekakäytön yleisyys ja esiintyvyys eri väestöryhmissä
2. Käyttötavat ja rationaalit: erilaiset ainekombinaatiot ja niiden logiikka, miten sekakäytön hallinta rakentuu, ensisijaiset vs. toissijaiset aineet, käytön motiivit
3. Sekakäytön haitat: erilaisiin käyttömalleihin sisältyvät haittaindeksit
4. Aineiden erilaiset kontrollipoliittiset positiot: markkinoiden vaikutus aineiden saatavuuteen ja hintoihin sekä erilaiset kontrolliriskit ja näiden vaikutus käyttöön.
5. Sekakäytön käsiteanalyysi ja teoreettinen jäsennys
Tutkimusaineisto koostuu sekä useista kvantitatiivisista (mm. huumekysely, juomatapa-aineisto, ESPAD-aineisto jne) sekä laadullisista aineistoista(käyttäjä ja työntekijä haastattelut). Sekakäyttö ja sen seuraukset ovat keskeisiä tutkimuskohteita muun muassa terveys- ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

THL, osastojohtaja Pekka Hakkarainen, erikoistutkija Sanna Kailanto, erikoistutkija Karoliina Karjalainen, erikoistutkija Kati Kataja, erikoistutkija Kristiina Kuussaari, erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.,sekä Lapin Yliopisto professori (ma) Sanna Väyrynen (sosiaalityö).

Tutkimus on: 
Muu tutkimus
... mikä: 
THL:n päihteet ja riippuvuus-osaston yhteiskuntatieteellinen tutkimus
Tieteenala(t): 
Muu
... mikä: 
monitieteellinen
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
THL
Keskeiset sidosryhmät/yhteistyötahot: 

Tutkimusprojekti koostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä, johon kuuluvat osastojohtaja Pekka Hakkarainen (sosiologia, PARO/PRYH), erikoistutkija Sanna Kailanto (neurobiologia. PALA ja TURI), erikoistutkija Karoliina Karjalainen (terveystiede, ALHU), erikoistutkija Kati Kataja (sosiologia, ALHU), erikoistutkija Kristiina Kuussaari (sosiologia, TA4, MIPO/MIPA), erikoistutkija Christoffer Tigerstedt (sosiaalipolitiikka, ALHU) sekä professori (ma) Sanna Väyrynen (sosiaalityö, Lapin yliopisto).