Vaihtelevatko alkoholiehtoiset terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset potilasprofiilien mukaisesti?
Julkaistu 15.5.2020. Päivitetty 15.5.2020.
Tutkimuksen nimi:
Vaihtelevatko alkoholiehtoiset terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset potilasprofiilien mukaisesti?
Tutkimuksen alkuperäinen nimi:
Do the Costs of AUD-Related Health and Social Care Services Vary Across Patient Profiles?
Tekijä:
Rautiainen, E., Linna, M., Ryynänen, O-P. & Laatikainen, T.
Viitetiedot:
Elina Rautiainen, Miika Linna, Olli-Pekka Ryynänen & Tiina Laatikainen. Do the Costs of AUD-Related Health and Social Care Services Vary Across Patient Profiles? Journal of Studies on Alcohol and Drugs, 81(2), 144–151 (2020). Published Online: April 17, 2020. https://doi.org/10.15288/jsad.2020.81.144
Julkaisuvuosi:
2020
Ingressi:
Siun soten alueella tehdyn tutkimuksen mukaan päihdepalvelujen saaminen pienensi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja kuolemanriskiä henkilöillä, joilla oli alkoholiongelma. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa IMPRO-hankkeessa ja toteutukseen osallistui Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja Aalto-yliopiston tutkijoita.
Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palvelunkäyttäjien profiilien yhteyttä kustannuksiin ja kuolleisuuteen, esimerkiksi pienentääkö päihdepalvelujen piiriin pääseminen sote-kokonaiskustannusten kertymistä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusaineisto muodostuu suorista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista vuosina 2014-2018, jotka kerättiin Pohjois-Karjalan potilas-/asiakastietojärjestelmästä. Aineistosta eroteltiin yli 18-vuotiaat alkoholiehtoiset sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat, jotka jaettiin neljään ryhmään sen mukaan, oliko asiakkailla ollut hoitosuhde vuosina 2014-2018 mielenterveyspalveluihin, päihdepalveluihin, sekä päihde- että mielenterveyspalveluihin tai ei kumpiinkaan. Tulokset analysoitiin tilastollisia perusmenetelmiä ja logistista regressioanalyysia käyttäen.
Keskeiset tulokset
Vain päihdepalveluita käyttävillä terveydenhoitokustannukset olivat 53 prosenttia eli yli 12 000 euroa matalammat kuin päihdepalveluiden ulkopuolelle jääneillä vuosien 2014-2018 välillä. Päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden tai molempien käyttö vähensi myös kuolemanriskiä. Hoidon kustannukset olivat kalleimmalla kymmenellä prosentilla eli 521 potilaalla, jotka kattoivat 51,7 prosenttia kaikista kustannuksista viisivuotisseurannassa. Kaikkein kalleimmista potilaista lähes kaikilla oli vähintään kaksi kroonista sairautta.
Johtopäätökset
Päihdepalveluita, mielenterveyspalveluita tai molempia käyttävien potilaiden hoidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin palveluiden ulkopuolelle jääneillä. Päihdepalveluiden saavutettavuus, vastuullisuus sekä korkea laatu ja jatkuvuus ovat niin yksilöiden terveyden kuin kansantalouden puolesta hyödyllisiä.
Tulosten merkitys päihdetyön kannalta:
Tuloksia voidaan käyttää paikallisten päihdepalveluiden kehittämiseen. Tutkijat päättelivät, että päihdehoidon ulkopuolelle jääminen kasvattaa hoidon kokonaiskustannuksia ongelmien komplisoituessa ja päätyessä erikoissairaanhoidon hoidettaviksi. – Päihdeongelmat tulisikin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pääsy päihdepalveluihin tulisi varmistaa hoidon kokonaiskustannusten pienentämiseksi.
Tulokset julkaistiin Journal of Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä. Tutkijoiden tiedotteen mukaan IMPRO-hankkeessa valmistellaan tulosten perusteella myös päihdepalveluihin liittyvää politiikkasuositusta.
Teemat:
Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Kuntoutus
Mielenterveys
Referoijan nimi:
Virvatuli Uusimäki
Hae tutkimuslupaa
Tutkimuslupaa on haettava A-klinikkasäätiön palveluiden piirissä tehtäviin tutkimuksiin.
Laita meille palautetta
Palaute
Lisää uusi kommentti