Olet täälläEtusivu Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista

JAA SOMESSA

Tutkimuksen nimi: 
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Kuulummeko yhteiskuntaan? Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista
Tekijä: 
Anu Gretschel & Sami Myllyniemi
Viitetiedot: 

Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 110.

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kokevat saavansa vääränlaista apua

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten näkemyksiä elämäntilanteestaan, vaikutusmahdollisuuksistaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja heille suunnatuista palveluista.

Tutkimuksen toteutus
Etsivät nuorisotyöntekijät haastattelivat vuonna 2017 117 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Haastattelut tehtiin Varsinais-Suomessa, Helsingin-Uudenmaan alueella, Keski-Suomessa ja Kainuussa. Haastattelut toteutettiin strukturoiduin kyselyin siten, että tuloksia oli mahdollista verrata Nuorisobarometreihin.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkija jatkoi haastatteluja 35 nuoren kanssa vuosina 2018–2019. Syvähaastattelujen teemoissa huomioitiin laajasti nuorten mahdollisuus arvottaa erilaisten elämäntapahtumien ja palvelukokemusten vaikutusta nykyiseen tilanteeseensa.

Keskeiset tulokset
Ensimmäisen vaiheen haastattelujen tulokset osoittivat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tyytyväisyyden elämäänsä olevan huomattavasti heikompaa kuin Nuorisobarometrin perusotoksessa puhelimessa haastatelluilla nuorilla. Työttömyyden pitkittyminen ja sukupuoli ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen laskivat tyytyväisyyttä entisestään.
Merkittävinä yhteisinä kielteisinä tekijöinä nuorten elämässä näyttäytyivät kiusatuksi tuleminen yläkouluikäisenä, vanhemmilta saatu vähäinen henkinen tuki sekä yhteiskunnan suunnalta tuleva liiallinen kiirehtiminen kohti koulutusta ja työtä, vaikkei esimerkiksi nuoren terveys ollut riittävä. Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu niille nuorille, jotka eivät pysty etenemään koulutukseen tai esimerkiksi kokopäivätyöhön sen mukaisesti mitä ovat suunnitelleet tai mitä heille on tarjottu.

Johtopäätökset
Yhteiskunnan nuorisotakuun nimissä tekemää ohjaamisen politiikan mielekkyyttä ja palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ei ole riittävästi tarkasteltu nuorten kanssa heidän elämänkaarensa näkökulmasta. Erityisen hankalaksi tilanne on muodostunut niiden nuorten kohdalla, jotka ovat jääneet ilman apua varsinaiseen ongelmaansa. Koulutuksen ja työn painoarvoa nuorten ohjauksessa voisi vähentää ja kuunnella enemmän nuorten omaa näkemystä siitä, mitkä ovat heidän hyvinvointinsa suurimmat esteet.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Myös päihdepalveluissa päihteiden käyttöä ja sen merkitystä tulee tarkastella suhteessa nuoren koko elämäntilanteeseen ja elämänvaiheisiin sekä kuunnella nuoren omaa näkemystä siitä, millaista tukea hän kokee tarvitsevansa.
Teemat: 
Nuoret
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen
Julkaisutyyppi: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan