Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoite on kuvata sitä, miten vanhempi, puoliso, sisarus ja aikuinen lapsi kokevat läheisen ihmisen päihdeongelman vaikutukset perheen tunneilmastoon, vuorovaikutukseen ja suhteisiin. Huomio on siinä, miten läheiset kuvaavat tunteita, kuten vihaa, pettymystä, huolehtimista ja välittämistä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineistot koostuvat kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista aineistoista. Tutkimuksen kvantitatiivisen osion kyselylomakkeessa käytettiin kolmea mittaria;
1) Masennus-, ahdistuneisuus- ja stressitaso  -oiremittaria (Depression Anxiety Stress Scale, DASS), (n = 143)
2) Perheen kommunikaatio –mittaria (Family Communication Scale, FCS), (n = 115)
3) Perheen tyytyväisyys -mittaria (Family Satisfaction Scale, FSS), (n = 115).
Tutkimuksen kohteena olevat perheenjäsenet osallistuivat neljän viikon perheryhmähoitoon National Centre for Addiction Treatment (SÁÁ) –hoitokeskuksessa vuosina 2014-2015 ja 2015-2016. Tämän lisäksi tutkimuksen laadullisessa osassa tehtiin erikseen 16 puolistrukturoitua haastattelua. Vastaajat on jaettu läheisen päihdeongelman mukaan vanhempien, puolisoiden, lasten ja sisarusten ryhmään.

Artikkelissa kvantitatiivisten aineistojen tulokset toimivat ikään kuin laajempana kehyksenä perheen tunneilmaston sen osajärjestelmien suhteiden ja niiden sisältöjen laadulliselle tarkastelulle.

Keskeiset tulokset

Artikkeli avaa systeemisen näkökulman siihen, miten päihdeongelma vaikuttaa perheen suhteisiin ja tunteisiin. Tarkastelu teki näkyväksi perheen tunteiden kudelman; kuinka voimakkaita tunteita koetaan, kuinka niiden koetaan muuttuvan päihdeongelman myötä ja kuinka erilaisia ne ovat eri osasysteemien kokemana.

Sisarukset ilmaisivat muita enemmän haittoja sekä suhteiden että emotionaalisten siteiden katkaisemisesta ongelmakäyttäjään. Sisarukset katkaisevat välinsä juovin sisaruksiinsa, mutta ovat lojaaleja vanhemmilleen, jotka jatkavat näistä huolehtimista.  

Sisarukset ilmaisivat päihdeongelmaisiin sisaruksiinsa liittyviä kielteisiä tunteita ja kokemuksia, esimerkiksi henkistä väkivaltaa, jonka takia sisaruksiin pidettiin etäisyyttä tai välit olivat katkaistu kokonaan. Suhdetta leimaa kiintymyksen puute, viha ja epäluottamus.

Sisarusten problemaattinen suhde vaikutti myös koko perheen suhteisiin ja kanssakäymiseen. Ongelmainen sisarus vaikutti muiden sisarusten ja vanhempien välisiin keskinäisiin suhteisiin. Sisarukset kokivat, että vanhempien tuki ongelmaiselle sisarukselle vaikutti myös heidän välisiin suhteisiinsa ja he kantoivat huolta vanhempien jaksamisesta. Vanhemmat ja sisarukset suojelevat toisiaan päihdeongelmaiselta perheenjäseneltä.

Puolisot ilmoittivat, että puolison juominen johti emotionaalisen siteen katkeamiseen ja negatiivisten tunteiden lisääntymiseen. He ilmaisivat kiintymyksen, rakkauden ja huolehtimisen tunteiden hiipumista ja loppumista kumppaneiden päihdeongelman takia. He olivat ajatelleet avioeroa keinona paeta hoitajan ja huolehtijan rooliaan. Puolison tai kumppanin päihderiippuvuus vahingoittaa pariskuntien yhteenkuuluvuutta ja kommunikaatiota.

Päihteiden ongelmakäytön seuraukset perheissä vaikuttavat perheenjäsenten emotionaalisen läheisyyden tasoon ja tukeen sekä vähentää näistä suhteista koettua tyytyväisyyttä. Myös ongelmakäytöstä aiheutuvat taloudelliset seuraamukset vaikuttavat perheen tunneilmastoon sekä suoraan että välillisesti. 

Johtopäätökset

Perhe on näyttäytynyt tutkimuskeskusteluissa lojaaliuden ensisijaisena tyyssijana ja perheenjäsenten keskinäinen lojaaliutta pidetty ihmislajin kuuluvana perustavanlaatuisena piirteenä. Kuitenkaan tämän aineiston perusteella lojaalius ei jakaannu tasaisesti perhesysteemin eri suhteiden välille vaan paikantuu erityisesti sukupolvien väliseksi ja vastavuoroiseksi vanhempi-lapsi –suhteelle eikä niinkään vahvasti muiden perhesiteiden välille.  

Lojaalisuus kohdentuu äitiin, isään tai lapseen ihmisenä. Aineisto vahvistaa lojaaliuden sidoksien rakentumisen eriasteiseksi perheen sisällä. Päihdeongelma voi muuttaa esimerkiksi puolisoiden välisen tunnesuhteen niin, että positiiviset tunteet muuttuvat ongelman myötä kielteisiksi, tai ainakaan niitä ei tuoda esille ja lojaalisuus ei kohdistu niinkään puolisoon ihmisenä vaan yhdessä elettyyn elämään ja vastuunkantoon lapsista. Tästä kertoo se, ettei puolisoa tai kumppania ole jätetty ja hänen päihdeongelmastaan huolimatta puolisot elivät yhdessä.

Lojaalisuus sisarusten välillä oli vähäistä. Huolimatta suhteiden katkaisemisesta päihdeongelmaisen sisarukseen, vaikutti ongelma edelleen välillisesti huolena vanhempien jaksamisesta. Sisarusten välisten suhteiden huomioiminen on tärkeää, sillä tutkimukset osoittavat, että ristiriidat sisarusten kanssa voivat olla haitallisia ja johtaa elinikäisiin seurauksiin.