Olet täälläEtusivu Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten nuorten raskaan ajoittaisen alkoholinkäytön kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät

Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten nuorten raskaan ajoittaisen alkoholinkäytön kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksen nimi: 
Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten nuorten raskaan ajoittaisen alkoholinkäytön kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Similar countries, similar factors? Studying the decline of heavy episodic drinking in adolescents in Finland, Norway and Sweden
Tekijä: 
Raitasalo, K., Kraus, L., Bye, E. K., Karlsson, P., Tigerstedt, C., Törrönen, J. & Raninen, J.
Viitetiedot: 

Raitasalo, K., Kraus, L., Bye, E. K., Karlsson, P., Tigerstedt, C., Törrönen, J. & Raninen, J. (2020). Similar countries, similar factors? Studying the decline of heavy episodic drinking in adolescents in Finland, Norway and Sweden. Addiction (Abingdon, England). doi:10.1111/add.15089

Julkaisuvuosi: 
2020
Ingressi: 

”Islannin malli” on saanut osittain lisää tutkimustukea – raskaan ajoittaisen juomisen kehitykseen nuorien keskuudessa vaikutti erityisesti tupakointi, vanhempien kontrolli ja alkoholin koettu saatavuus.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten raskaan ajoittaisen alkoholinkäytön (heavy episodic drinking, HED) kehitykseen liittyviä tekijöitä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi tutkijaryhmä halusi tutkia näiden assosiaatioiden vahvuutta ja vertailla eri maita.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa hyödynnettiin eurooppalaisen koululaistutkimuksen (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD)) vastauksia vuosilta 1999–2015. Yhteensä hieman alle 40000 15–16-vuotiasta nuorta vastasi kyselyyn, kun se järjestettiin viitenä eri kertana tuona aikana. Raskas ajoittainen juominen määriteltiin tutkimuksessa vähintään yhtenä suuren kulutuksen (5 tai 6 annosta alkoholia) kertana viimeisen 30 vuorokauden aikana.

Keskeiset tulokset

Tutkimuksessa havaittiin, että alkoholin koettu saatavuus, luvattomien koulupoissaolojen määrä ja päivittäinen tupakointi väheni kaikissa kolmessa maassa vuodesta 1999 vuoteen 2015, kun samaan aikaan alkoholin käyttöön yhdistetyn riskin määrä ja vanhempien kontrolli lapsesta kasvoi ja urheilun harrastaminen yleistyi.

Päivittäinen tupakointi ja alkoholin koettu saatavuus kasvattivat raskasta ajoittaista alkoholinkäyttöä. Juomisen todennäköisyyttä vähensi vanhemman kontrolli lapsesta, jota mitattiin tässä tutkimuksessa lapsen kokemuksena siitä, tietääkö vanhemmat, missä lapsi liikkuu lauantai-iltaisin.

Luvattomilla poissaoloilla, kavereiden kanssa ajan viettämisellä sekä urheilu- ja muilla harrasteilla havaittiin olevan vain pieni tai olematon vaikutus raskaaseen ajoittaiseen juomiseen.

Johtopäätökset

Samankaltaisen juomakulttuurin ja sääntelytoimien vuoksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa nuorten raskaaseen ajoittaiseen alkoholinkäyttöön vaikuttavat tekijät ovat laajalti samat. Alkoholin koettua saatavuutta on madallettu säännöllisillä henkilöllisyystodistuksien tarkastamisilla. Yleiset valistustoimet ovat myös vaikuttaneet alkoholin arvostukseen sekä päivittäiseen tupakointiin nuorten keskuudessa.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Tulokset ovat keskeisiä nuorten parissa tehtävän päihdetyön kannalta. Tulokset tukevat päihdevalistuksen vaikutusta nuorten keskuudessa. Vaikka erilaiset harrastukset eivät suoraan vaikuttaneet tutkimuksessa kuvatun kaltaiseen kulutukseen, ovat ne yhteydessä vanhempien osallistumiseen nuorten elämään, jolloin niiden tukeminen kannattaa. Myös erilaisia kotijoukkojen ja nuorten välistä yhteistyötä tukevia toimintamuotoja kannattaa järjestää.
Teemat: 
Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Nuoret
Referoijan nimi: 
Riku Laine

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan