Olet täälläEtusivu Rekisteritutkimus maahan muuttaneiden mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutumisesta verrattuna kantasuomalaisiin

Rekisteritutkimus maahan muuttaneiden mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutumisesta verrattuna kantasuomalaisiin

JAA SOMESSA

Tutkimuksen nimi: 
Rekisteritutkimus maahan muuttaneiden mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutumisesta verrattuna kantasuomalaisiin
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Immigrants' mental health service use compared to that of native Finns: a register study.
Tekijä: 
Kieseppä V, Torniainen-Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Gissler M, Markkula N, Lehti V.
Viitetiedot: 

Kieseppä V, Torniainen-Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Gissler M, Markkula N, Lehti V. Immigrants' mental health service use compared to that of native Finns: a register study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2020 Apr;55(4):487-496. doi: 10.1007/s00127-019-01774-y. Epub 2019 Sep 21. PMID: 31542796.

Julkaisuvuosi: 
2019
Ingressi: 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä tutkimuksesta selviää, että maahan muuttaneet käyttävät mielenterveyspalveluja vähemmän kuin kantasuomalaiset. Maahan muuttaneen kotimaa, ikä ja Suomessa asuttu aika vaikutti eri tavoin palvelujen käyttöön.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Monet asiat, kuten ennakkoluulot, pakolaisuuteen liittyvät traumaattiset kokemukset tai rakenteelliset epäkohdat, saattavat altistaa maahanmuuttajia mielenterveysongelmille. Aiemman tiedot valossa maahan muuttaneet käyttävät erityisen vähän mielenterveyspalveluja. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata psykiatrisen hoidon intensiteettiä ja tutkia hoidon riittävyyttä Suomessa asuvien maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineisto perustui seurantaan, joka jatkui viiden vuoden ajan. THL:n ylläpitämästä psykiatristen palvelujen hoitoilmoitusrekisteristä kerättiin aineisto (n = 14 285), joka koostui Suomessa vuoden 2010 lopussa asuneista, vähintään 15-vuotiaista maahan muuttaneista sekä suomalaissyntyisistä verrokeista, jotka olivat käyttäneet psykiatrista erikoissairaanhoitoa seurannan aikana ja joilla ei hoitoon hakeutumista edeltävänä kahtena vuonna ollut kontakteja mielenterveyspalveluissa. Käyntitiheyttä mitattiin käyntien määrällä julkisessa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Alhaiseksi käyntitiheys katsottiin, jos hoitoon hakeutumisen jälkeen käyntejä oli yhdestä kolmeen.

Keskeiset tulokset

Maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluja harvemmin kuin kantasuomalaiset. Erityisen harvoin mielenterveyspalveluja käyttävät Lähi-idästä, Afrikasta ja Itä-Euroopasta kotoisin olevat henkilöt. Psykiatrisia palveluja käyttivät taas vähän ne nuoret, jotka olivat vastikään Suomeen muuttaneet. Yleensä ottaen, mitä pidempään maahanmuuttajat olivat asuneet Suomessa, sitä todennäköisemmin he käyttivät psykiatrisia palveluja yhtä tiheästi kuin kantasuomalaiset. Suomalaisilla oli sitä enemmän käyntejä, mitä nuorempia he olivat, mutta maahanmuuttajista sekä nuoret (15−30-vuotiaat) että yli 60-vuotiaat käyttivät palveluja harvoin.

Johtopäätökset

Eroihin voivat vaikuttaa maahanmuuttajien hyvä terveydentila, vähäisemmät oireet, haluttomuus käyttää psykiatrisia palveluja tai rakenteelliset esteet. Stigman pelko voi vaikuttaa haluttomuuteen käyttää palveluja. Myös riittämätön tieto psykiatrisista palveluista tai kielelliset ja kulttuuriset esteet voivat vaikeuttaa hoitoon hakeutumista.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Mielenterveyspalveluja voisi kehittää siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon erilaisten kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tarpeet. Räätälöidyt palvelutarpeet korostuvat erityisesti poikkeustilan kaltaisessa ajassa.
Teemat: 
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Alix Helfer
Julkaisutyyppi: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan