Olet täälläEtusivu Psykologisesti vaikuttavin tehokeinoin paranneltu verkkointerventio alkoholin suurkuluttajille: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Psykologisesti vaikuttavin tehokeinoin paranneltu verkkointerventio alkoholin suurkuluttajille: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

JAA SOMESSA

Tutkimuksen nimi: 
Psykologisesti vaikuttavin tehokeinoin paranneltu verkkointerventio alkoholin suurkuluttajille: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
On-line randomized controlled trial of an internet based psychologically enhanced intervention for people with hazardous alcohol consumption
Tekijä: 
Wallace P, Murray E, McCambridge J, Khadjesari Z, White I, Thompson S, Kalaizaki E, Godfrey C, Linke S
Viitetiedot: 

PloS ONE 6 (2011): 3 /e14740 (www.plosone.org)

Julkaisuvuosi: 
2011
Ingressi: 

Psykologisesti paranneltu internetpohjainen itseapuohjelma ei tuottanut parempia lopputuloksia kuin informatiiviset nettisivut.

Tiivistelmä: 

Iso-Britanniassa suoritetun tutkimuksen tavoitteena oli verrata internetpohjaisen, vuorovaikutteisen DownYourDrink (DYD) -itseapuohjelman vaikuttavuutta nettisivustoon, joka sisälsi ainoastaan tutkimuksiin perustuvaa informaatiota alkoholin käytön haitoista. Tutkimuksen hypoteesina oli, että itseapuohjelma vähentäisi enemmän sekä alkoholin käyttöä että käytöstä aiheutuvia haittoja.

Mahdollisuus ilmoittautua tutkimukseen tarjottiin henkilöille, jotka olivat saaneet downyourdrink-nettisivustolla täyttämästään AUDIT-C –testistä vähintään 5 pistettä. Tutkimukseen rekisteröityi 7935 henkilöä. Osallistujat olivat suurkuluttajia, joiden viikoittaisten alkoholiannosten keskimäärä oli 46,3. Kahden tutkimusryhmän muodostaminen satunnaistettiin, minkä perusteella osallistujille lähetettiin sähköpostitse linkki joko itseapuohjelmaan tai pelkästään informaatiota sisältävälle sivustolle.
Itseapuohjelmaan sisältyi kolme vaihetta, joista ensimmäinen perustui motivoivan vahvistamisterapian periaatteille, toinen kognitiivis-behavioraalisen terapian ja käyttäytymisen itsehallinnan periaatteille ja kolmas retkahduksen ehkäisyn periaatteille. Ohjelmaan sisältyi useita vuorovaikutteisia toimintoja. Kontrolliryhmän teksti-informaatiota sisältäneellä sivustolla ei ollut mahdollisuuksia vuorovaikutteisiin toimintoihin.
Tutkimuksen osallistuneiden alkoholin kulutuksen määrää ja elämänlaadun muutoksia arvioitiin lähtötilanteen lisäksi kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kolmen kuukauden sekä lisäksi osalla tutkimukseen osallistuneista yhden ja 12 kuukauden jälkeen suoritetuissa seurantakyselyissä.

Tutkimukseen osallistuneiden viikoittaisten alkoholiannosten määrä väheni huomattavasti. Kolmen kuukauden seurantakyselyn kohdalla se oli 25-26 kummassakin ryhmässä. Yhden ja 12 kuukauden tulokset olivat samansuuntaisia. Vastaavanlainen vähentyminen havaittiin kummassakin ryhmässä myös juomispäivien, riskirajojen ylittämisien ja ryyppyputkien kohdalla. Myös kaikki elämänlaatuun, erityisesti pystyvyyteen (=luottamus omiin kykyihin), liittyvät arvioinnit osoittivat tilanteen parantuneen samansuuntaisesti kummassakin ryhmässä.

Tutkimuksen tulokset eivät tukeneet ennakko-oletusta, jonka mukaan psykologisesti vaikuttavin tehokeinoin parennellun itseapu-nettisivuston avulla saavutettaisiin parempia tuloksia alkoholin riskikäyttäjien interventiona kuin ”normaalien” informatiivisten nettisivustojen avulla. Toisaalta tulokset oikeuttavat myös tulkinnan, että kummatkin interventiomuodot olivat tehottomia, ja mitatut tulokset johtuivat joistakin muista tekijöistä. Koska tutkimukseen kuitenkin hakeutui satunnaisen nettiselailun kautta tuhansia alkoholin riskikäyttäjiä, joilla ei ollut ongelman hoitohistoriaa, on syytä olettaa, että interventioilla on ollut merkitystä useiden henkilöiden alkoholinkäytön vähentämisprosessissa ja näin ollen alkoholiongelmien ehkäisyssä. Tutkimuksessa esiin noussut palvelun suuri kysyntä asettaakin merkittävimmän haasteen tutkia ja kehittää edelleen alkoholiongelmien ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettuja internetpohjaisia interventioita.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Internetin käyttäjien osuus suomalaisista on noussut 2000-luvun alun 40%:sta noin 90%:iin. Alkoholiongelmien yleistymisen ohella laajasti käytössä oleva tekniikka on huomattava peruste kehittää edelleen alkoholiongelmien nettipohjaisia tiedotus-, neuvonta- ja itseapumuotoja. Tässä referoidun tutkimuksen tulokset antavat ymmärtää, etteivät internetin teknisten ominaisuuksien mahdollistamat, psykologisesti ”koukuttavat” interventiot kuitenkaan välttämättä takaa parempia tuloksia. Sen sijaan näyttäisi olevan olemassa huomattavia alkoholin suurkuluttajaryhmiä, jotka saavat merkittävää apua alkoholikäytön vähentämispyrkimyksiinsä (kustannuksiltaan alhaisempia) perinteisen informatiivisia nettisivustoja käyttämällä.
Teemat: 
Alkoholi
Itsearviointi ja lyhytneuvonta
Referoijan nimi: 
Jukka Ahonen
Julkaisutyyppi: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan