Iso-Britanniassa suoritetun tutkimuksen tavoitteena oli verrata internetpohjaisen, vuorovaikutteisen DownYourDrink (DYD) -itseapuohjelman vaikuttavuutta nettisivustoon, joka sisälsi ainoastaan tutkimuksiin perustuvaa informaatiota alkoholin käytön haitoista. Tutkimuksen hypoteesina oli, että itseapuohjelma vähentäisi enemmän sekä alkoholin käyttöä että käytöstä aiheutuvia haittoja.

Mahdollisuus ilmoittautua tutkimukseen tarjottiin henkilöille, jotka olivat saaneet downyourdrink-nettisivustolla täyttämästään AUDIT-C –testistä vähintään 5 pistettä. Tutkimukseen rekisteröityi 7935 henkilöä. Osallistujat olivat suurkuluttajia, joiden viikoittaisten alkoholiannosten keskimäärä oli 46,3. Kahden tutkimusryhmän muodostaminen satunnaistettiin, minkä perusteella osallistujille lähetettiin sähköpostitse linkki joko itseapuohjelmaan tai pelkästään informaatiota sisältävälle sivustolle.
Itseapuohjelmaan sisältyi kolme vaihetta, joista ensimmäinen perustui motivoivan vahvistamisterapian periaatteille, toinen kognitiivis-behavioraalisen terapian ja käyttäytymisen itsehallinnan periaatteille ja kolmas retkahduksen ehkäisyn periaatteille. Ohjelmaan sisältyi useita vuorovaikutteisia toimintoja. Kontrolliryhmän teksti-informaatiota sisältäneellä sivustolla ei ollut mahdollisuuksia vuorovaikutteisiin toimintoihin.
Tutkimuksen osallistuneiden alkoholin kulutuksen määrää ja elämänlaadun muutoksia arvioitiin lähtötilanteen lisäksi kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kolmen kuukauden sekä lisäksi osalla tutkimukseen osallistuneista yhden ja 12 kuukauden jälkeen suoritetuissa seurantakyselyissä.

Tutkimukseen osallistuneiden viikoittaisten alkoholiannosten määrä väheni huomattavasti. Kolmen kuukauden seurantakyselyn kohdalla se oli 25-26 kummassakin ryhmässä. Yhden ja 12 kuukauden tulokset olivat samansuuntaisia. Vastaavanlainen vähentyminen havaittiin kummassakin ryhmässä myös juomispäivien, riskirajojen ylittämisien ja ryyppyputkien kohdalla. Myös kaikki elämänlaatuun, erityisesti pystyvyyteen (=luottamus omiin kykyihin), liittyvät arvioinnit osoittivat tilanteen parantuneen samansuuntaisesti kummassakin ryhmässä.

Tutkimuksen tulokset eivät tukeneet ennakko-oletusta, jonka mukaan psykologisesti vaikuttavin tehokeinoin parennellun itseapu-nettisivuston avulla saavutettaisiin parempia tuloksia alkoholin riskikäyttäjien interventiona kuin ”normaalien” informatiivisten nettisivustojen avulla. Toisaalta tulokset oikeuttavat myös tulkinnan, että kummatkin interventiomuodot olivat tehottomia, ja mitatut tulokset johtuivat joistakin muista tekijöistä. Koska tutkimukseen kuitenkin hakeutui satunnaisen nettiselailun kautta tuhansia alkoholin riskikäyttäjiä, joilla ei ollut ongelman hoitohistoriaa, on syytä olettaa, että interventioilla on ollut merkitystä useiden henkilöiden alkoholinkäytön vähentämisprosessissa ja näin ollen alkoholiongelmien ehkäisyssä. Tutkimuksessa esiin noussut palvelun suuri kysyntä asettaakin merkittävimmän haasteen tutkia ja kehittää edelleen alkoholiongelmien ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettuja internetpohjaisia interventioita.