Olet täälläEtusivu Päihdehoitoon hakeutuneiden henkilöiden kuolleisuus – rekistereihin pohjautuva seurantatutkimus

Päihdehoitoon hakeutuneiden henkilöiden kuolleisuus – rekistereihin pohjautuva seurantatutkimus

Tutkimuksen nimi: 
Päihdehoitoon hakeutuneiden henkilöiden kuolleisuus – rekistereihin pohjautuva seurantatutkimus
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Mortality of treatment-seeking men and women with alcohol, opioid or other substance use disorders – A register-based follow-up study.
Tekijä: 
Pitkänen, T., Kaskela, T. & Levola, J.
Viitetiedot: 

Pitkänen, T., Kaskela, T. & Levola, J. (2020) Mortality of treatment-seeking men and women with alcohol, opioid or other substance use disorders – A register-based follow-up study. Addictive Behaviors; Volume 105, June 2020, 106330 Ahead of print. https://doi.org/10.1016/j.addbeh.2020.106330

Julkaisuvuosi: 
2020
Ingressi: 

Päihderiippuvuus on yhteydessä suureen kuolleisuuden riskiin pitkän aikaa hoidon tarpeen tunnistamisen jälkeen. Hoitopolkujen tulee olla riittävän pitkiä.

Tiivistelmä: 

Tausta
Päihteillä tiedetään olevan yhteys suurentuneeseen ennen aikaisen kuoleman riskiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää niiden henkilöiden kuolleisuutta, jotka olivat hakeutuneet hoitoon alkoholin, opioidien tai muiden päihteiden käytön takia.

Aineisto ja menetelmät
Aineisto koostui 10 888 suomalaisesta, jotka oli kirjattu asiakkaaksi joko pääkaupunkiseudun kahdella avohoitoklinikalla tai valtakunnallisessa sosiaalisairaalassa vuosien 1990 – 2009 välillä. Heistä 1895 henkilöä (17,4 %) oli käynyt hoidossa vain hyvin lyhyesti. Hoitotietoon yhdistettiin tieto mahdollisesta kuolemasta 1.1.2018 mennessä, jolloin seuranta-aika vaihteli 8,1 – 28,8 vuoden välillä. Kahdella kolmanneksella (70,9 %) tuli täyteen viidentoista vuoden seuranta-aika. Analyysejä varten tutkitut jaettiin ryhmiin päihteiden käytön perusteella: 1) vain alkoholia käyttäneet, 2) opioidikorvaushoidon aloittaneet, 3) muut opioidien takia hoitoa hakeneet, 4) muiden tai useiden päihteiden käytön takia hoitoon hakeutuneet ja 5) avohoitoon hakeutuneet potilaat, joilla ei ole hoitopaikassa merkitty päihdettä eikä suomalaisessa sairaalassa päihdehoitoja 1990-2009. Aineistoa analysoitiin tilastollisia perusmenetelmiä sekä COXin regressioanalyysiä käyttäen.

Tulokset
Tutkituista 10 888 henkilöstä oli kuollut ensimmäisen vuoden aikana 2,5 %, viiden vuoden sisällä 10,9 % ja viidentoista vuoden sisällä 28,4 %. Ikä kuollessa oli keskimäärin 55,0 vuotta alkoholin, 35,8 opioidien, 45,8 muiden päihteiden ja 55,6 tuntemattoman päihdeongelman takia hoitoon hakeutuneilla. Kun ikä ja sukupuoli otettiin huomioon niin opioidien lääkkeellisessä korvaushoidossa olleiden potilaiden kuolleisuus oli seuranta-aikana vähäisempää kuin muilla ryhmillä lukuun ottamatta tuntemattoman päihdeongelman takia hakeutuneita; ja vain alkoholia käyttäneiden ryhmän kuolleisuus ei poikennut niistä, joilla oli diagnosoitu muiden päihteiden käyttöä.

Johtopäätökset
Kuolleisuus oli suurta. Tulokset kertovat hoidon merkityksestä sikäli, että suurin osa kuolemista tapahtui vuosia hoitoon hakeutumisen jälkeen. Lisäksi hoitoon sitoutuneista oli kuollut pienempi määrä henkilöitä kuin niistä, jotka olivat käyneet hoidossa lyhyesti. Kolmanneksi opioidien korvaushoidossa olleiden potilaiden vähäisempi kuolleisuus vahvistaa aiempia tuloksia tämän hoitomuodon eduista ja sitä että, opioidiriippuvaisuuden hoidossa tämän hoitomuodon saatavuutta on tärkeä kehittää. Rekisteriaineisto ei valitettavasti mahdollista kaikkien avohoitojen huomioon ottamista eikä hoidon sisällön arviointia. Korvaushoito on intensiivistä ja pitkäjänteistä. Herää kysymys, pitäisikö järjestelmää entisestään kehittää myös muissa hoitomuodoissa niin, että tukea saa riittävän pitkään ja että hoidon piiriin on mahdollista palata nykyistä helpommin.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Tutkimuksessa päihdeongelma määrittyi sen kautta, että oli hakenut apua. Yksi klinikoista toimi kävele sisään -periaatteella ja kaksi lähetteellä. Tuloksissa keskeistä oli se, että • opioidikorvaushoito vähensi opioidiriippuvaisten kuolleisuuden riskiä • alkoholi ja huumeet lisäsivät kuolleisuuden riskiä yhtä paljon, silloin kun on riippuvuudesta kyse • lievemmät päihdeongelmat olivat vähemmän yhteydessä kuolleisuuteen kuin diagnosoidut päihdehäiriöt • niistä, jotka eivät olleet jääneet hoitoon oli kuollut 10 vuoden aikana joka neljäs (24,5 %) muista joka viides (19,7 %) • Kuolleiden keski-ikä on alhainen; huumeiden käyttäjillä alhaisempi kuin alkoholiongelmaisilla. • Tietojen kirjaaminen on tärkeää, jotta voidaan tutkia hoidon vaikuttavuutta pitkällä aika välillä. Tulokset vahvistavat päihdehoidon ja järjestötyön tärkeyttä. Hoidon laatuun on kiinnitettävä huomiota ja hoitopolkujen tulee olla riittävän pitkiä. Päihderiippuvuus on yhteydessä suureen kuolleisuuden riskiin; järjestöjen on tärkeä tuottaa ja levittää tietoa päätöksentekijöille. Tästä personal share linkistä, yhteistyökumppanimme voivat tutustua artikkeliin 9.4 saakka. https://authors.elsevier.com/a/1ac9r15hbQU69j Raportissamme vuodelta 2017 lisätietoa tutkimuksesta suomeksi B25. Pitkänen, T, Kaskela T & Tourunen J (2017). Päihdehoidon asiakaskunta ja päihdeongelmaan liittyvä ennenaikaisen kuoleman riski: hoito- ja rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus. A-klinikkasäätiön raporttisarja 66.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Referoijan nimi: 
Tuuli Pitkänen

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan