Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia päihdeasiakkaiden päihteiden käytön profiilien ja samanaikaisten mielenterveysongelmien esiintymisen muutoksia.

Tutkimuksen toteutus
Tutkimus perustuu Päihdetapauslaskennan aineistoihin vuosilta 2007, 2011 ja 2015 (yhteensä 34 190 päihde-ehtoista asiointia). Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.

Keskeiset tulokset
56-60 %:lla päihdeasiakkaista esiintyi myös mielenterveyteen liittyviä ongelmia vuosina 2007, 2011 ja 2015. Naisasiakkailla esiintyi enemmän samanaikaisia mielenterveysongelmia kuin miesasiakkailla. Samanaikainen esiintyvyys on kuitenkin vähentynyt yli 30-vuotiaiden naisten keskuudessa vuodesta 2007 vuoteen 2015. Miesasiakkailla samanaikaiset mielenterveysongelmat lisääntyivät hieman sosiaali- ja laitospalveluissa.
Päihteiden käytön profiili on muuttunut: erityisesti huumeita pistämällä käyttävien osuus on lisääntynyt niin terveys-, sosiaali- kuin päihdepalveluissakin sekä niillä, joilla esiintyi myös samanaikaisia mielenterveysongelmia, että niillä, joilla niitä ei esiintynyt.

Johtopäätökset
Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikainen esiintyvyys on yleistä päihdeasiakkailla. Esiintyvyys on säilynyt varsin vakaana vuosien 2007-2015 välillä. Päihdeasiakkaiden päihteiden käytön profiili on sen sijaan siirtynyt alkoholin käytöstä huumeiden käyttöön. Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikainen esiintyminen sekä päihteiden käytön muutokset aiheuttavat hoitopalveluille lisääntyviä haasteita, jotka tulisi ottaa entistä paremmin huomioon palvelujärjestelmän suunnittelussa.