Olet täälläEtusivu Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

JAA SOMESSA

Tutkimuksen nimi: 
Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Tekijä: 
Kuussaari, K., Kaukonen, O., Partanen, A., Vorma, H. & Ronkainen, J-E.
Viitetiedot: 

Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014): 3 s. 264-277

Julkaisuvuosi: 
2014
Ingressi: 

Päihteiden käytön takia palvelujärjestelmässä asioineet ovat monin tavoin huono-osaisia, sillä yksinäisyys, työttömyys ja asunnottomuus ovat edelleen yleisiä. Alkoholi on edelleen eniten käytetty päihde, mutta yhä useampi on käyttänyt myös laittomia huumeita. Monipäihteisyys on erityisen yleistä alle 35-vuotiailla naisilla.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite
Artikkelin tavoitteena on selvittää, onko päihteiden vuoksi palvelujärjestelmässä asioivien taustoissa ja päihteiden käytössä tapahtunut muutoksia 2000-luvulla, mihin palveluihin erityyppisten asiakkaiden päihde-ehtoiset asioinnit kohdistuivat ja miten eri palveluissa asioivien päihteiden käyttö ja elämäntilanne erosivat toisistaan.

Tutkimuksen toteutus
Artikkeli perustuu syksyllä 2011 toteutettuun päihdetapauslaskentaan, jossa saatiin tietoa 11.738 päihde-ehtoisesta asioinnista sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa.

Keskeiset tulokset
Päihde-ehtoisten asiointien määrä on pysynyt ennallaan mutta asiakasrakenteessa on tapahtunut muutoksia 2000-luvulla. Tyypillinen asiakas on edelleen keski-ikäinen mies, mutta alle 30-vuotiaiden naisten osuus on kasvanut. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa syntyneiden asioinnin intensiivisyys on tavoittanut suurten ikäluokkien tason. Alkoholi on säilynyt pääpäihteenä, mutta laittomien huumeiden käyttö on lisääntynyt. Monipäihteisyys on yleistä alle 35-vuotiailla ja erityisesti tämän ikäluokan naisilla. Päihdeongelmaisten asiakkaiden sosiaaliset ongelmat ovat monitahoisia: yksinäisyys, työttömyys ja asunnottomuus ovat edelleen yleistä. Alaikäisten lasten vanhemmat ovat yleensä myös lastensuojelun asiakkaita.

Johtopäätökset
Päihteiden aiheuttamat haitat tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollolle edelleen vähintään yhtä suuria haasteita kuin aikaisemminkin huolimatta siitä, että ikäluokat ovat pienentyneet. Huumeita käyttäneitä nuoria ja naisia kohdataan mielenterveys- ja päihdepalveluissa, keski-ikäiset alkoholin käyttäjät ohjautuvat perusterveydenhuollon palveluihin ja iäkkäille järjestetään asumis- tai kotipalveluita. Päihdekuntoutusta toteutetaan aikaisempaa valikoivammin: monipäihteisimmät ja vaikeahoitoisimmat asiakkaat ohjautuvat suurelta osin päihdehuollon erityispalveluihin, koska huumeiden käyttö syrjäyttää yhteiskunnasta nopeammin kuin alkoholin liikakäyttö.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Palvelujärjestelmässä toteutettavia työtapoja tulisi kehittää sisällöllisesti niin, että ne tarjoaisivat myös huono-osaisimmille motivoivia tarttumapintoja. Päihdeongelmaisten kanssa työskenneltäessä on hyvä korostaa ns. yleisiä tekijöitä (asiakkaan ja työntekijän välinen yhteistyösuhde, työntekijän ominaisuudet ja asiakkaan omaan hoitoonsa liittyvät pystyvyysodotukset), joilla on työn tuloksellisuuden kannalta keskeinen merkitys.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen
Julkaisutyyppi: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan