Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aiempien tutkimusten perusteella millaisia tuloksia opioidiriippuvaisten korvaushoidosta vankiloissa on saatu. Tutkimuksessa tarkasteltiin vankiloissa annettavan korvaushoidon vaikutuksia hoidossa pysymiseen, päihteiden käyttöön, riskikäyttäytymiseen ja rikollisuuteen vankeusaikana ja sen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin vankilan ja siviilin välisten hoitojatkumoiden vaikutuksia.

Tutkimuksen toteutus

Kirjallisuuskatsauksessa toteutettiin laaja kirjallisuushaku tieteellisistä tietokannoista vuoden 2011 alkuun saakka. Haussa löytyneitä artikkeleja arvioitiin tieteellisiä kriteerejä käyttäen (PRISMA-ohjeistus).

Keskeiset tulokset

Tutkijat arvioivat aiempien tulosten perusteella, että vankilassa toteutettu korvaushoito vähentää vankeusajan opioidien väärinkäyttöä ja injektioihin liittyvää riskikäyttäytymistä. Oli myös selvä näyttö siitä, että korvaushoitoa vankilassa saaneet kiinnittyivät ja pysyivät päihdehoidossa vankeusajan jälkeen paremmin kuin muut vangit. Sen sijaan selvää näyttöä vankilassa annetun korvaushoidon vaikutuksesta vankeusajan jälkeiseen rikollisuuteen tai päihteiden käyttöön ei tutkimuksessa ilmennyt. Joissain tutkimuksissa oli tutkittu eri annosmäärien vaikutuksia, ja suuremmat annokset (yli 60 mg metadonia) antoivat pienempiä parempia tuloksia.

Johtopäätökset

Korvaushoidon toteuttaminen vankilassa vähentää erityisesti vankeusajan opioidien käyttöä ja riskikäyttäytymistä vankeusaikana. Vankeusaikana korvaushoidossa olleet potilaat kiinnittyivät ja pysyivät paremmin hoidossa vankeuden jälkeen kuin muut päihdeongelmaiset vangit.. Näyttö muista vankeusajan jälkeisistä vaikutuksista oli heikkoa. Tutkijat tulkitsivatkin, että vankeusajan korvaushoidolla on vapautumisen jälkeiseen rikollisuuteen ja huumeidenkäyttöön vain välillinen vaikutus paremman hoitoon kiinnittymisen myötä.