Tutkimuksen tavoite
Aikaisemmat kohorttitutkimusten meta-analyysit ovat osoittaneet alkoholin kohtuukäyttäjillä olevan pienempi kuolleisuusriski kuin täysin raittiilla henkilöillä (ns. J-käyrä). Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, perustuvatko nämä tulokset 1) aikaisemmin alkoholia käyttäneiden mutta myöhemmin lopettaneiden ja 2) satunnaisten käyttäjien luokittelusta raittiiksi henkilöiksi tai 3) muista tutkimusten toteuttamiseen liittyvistä tekijöistä.

Tutkimuksen toteutus
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka perusteella mukaan valikoitui 87 laatukriteerit täyttänyttä alkoholin kulutuksen ja kuolleisuusriskin suhdetta tarkastelevaa tutkimusta. Tutkimusten kohteena oli noin 4 miljoonaa ihmistä, joista noin 370 000 oli kuollut. Näille tutkimuksille tehtiin meta-regressioanalyysi, joissa käyttäjäryhmien luokitukset tarkasteltiin uudelleen.
Tutkimuksessa käytetyt alkoholin käyttäjien luokat olivat: a) elinikäiset raittiit b) aikaisemmin alkoholia käyttäneet, nyt raittiit c) satunnaiskäyttäjät (korkeintaan yksi annos/viikko) d) matalan tason käyttäjät (low-volume; korkeintaan kaksi annosta/päivä) e) keskitason käyttäjät (medium-volume; korkeintaan neljä annosta/päivä) f) korkean tason käyttäjät (high-volume; korkeintaan kuusi annosta/päivä) ja g) suurkuluttajat (higher level; enemmän kuin kuusi annosta/päivä).

Keskeiset tulokset
87 tutkimuksesta 65 sisällytti aikaisemmat käyttäjät raittiiden ryhmään, 50 sisällytti satunnaiset käyttäjät raittiiden ryhmään ja vain 13 tutkimuksessa raittiiden ryhmään kuului vain elinikäisiä raittiita. Kun raittiiden luokittelua ja tutkimusasetelmia koskeneet vääristymät oli korjattu tutkimuksissa, niissä ei enää havaittu eroja kohtuukäyttäjien ja raittiiden välisessä kuolleisuusriskissä. Myös satunnaiskäyttäjien kuolleisuusriski oli samalla tasolla kuin matalan tai keskitason käyttäjillä.

Johtopäätökset
Tutkimusasetelma ja -menetelmät vaikuttavat alkoholin kulutuksen ja kuolleisuusriskin suhdetta koskeviin tutkimustuloksiin. Uudelleen tarkastelluissa tutkimuksissa kohtuukäyttäjien kuolleisuusriski ei ollut alhaisempi kuin satunnaiskäyttäjillä tai koko elinikänsä raittiina olleilla henkilöillä. Tutkimus tuki oletusta, että raittiiden henkilöiden luokitteluun liittyvillä virheillä on merkitystä. Aikaisemmin alkoholia käyttäneiden, mutta tällä hetkellä raittiiden kuolleisuusriski osoittautui korkeaksi. Raittiiden ryhmässä, johon kohtuukäyttäjiä on verrattu, on todennäköisesti paljon ihmisiä, jotka ovat lopettaneet alkoholin käytön nimenomaan terveydellisten ongelmien vuoksi, mikä vääristää vertailua. Aikaisempien tutkimusten perusteella kohtuukäytön ”terveysvaikutuksia” on todennäköisesti liioiteltu. Sen sijaan oletus siitä, että satunnaiskäyttäjien luokittelu raittiiden ryhmään aiheuttaisi virheitä tuloksiin, ei saanut vahvistusta. Ehdotus siitä, että satunnaiskäyttäjät olisivat elinikäisiä raittiita parempi viiteryhmä, vaatii lisätutkimuksia. Uudet tutkimustulokset tulee ottaa huomioon yleisessä politiikassa, kohtuukäyttöä koskevissa suosituksissa ja tulevissa tutkimusten toteutuksissa.