Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa tarkastellaan ongelmallista rahapelaamista sukupolvien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kahden jo aikuistuneen sukupolven elämät kytkeytyvät yhteen, kun toisen sukupolven (nuoremman tai vanhemman) jäsenet painivat rahapeliongelman kanssa, ja sitä, millaisiksi sukupolvien väliset perhesuhteet muuttuvat rahapeliongelman myötä.

Tutkimuksen toteutus

Laadullisena tutkimusaineistona käytettiin A-klinikkasäätiön sähköiseen neuvontapalveluun vuosina 2003–2016 saapuneita viestejä, joiden lähettäjät olivat joka aikuisten lasten vanhempia tai ikääntyvien vanhempien aikuisia lapsia. Kolmekymmentäseitsemän vanhempaa ja kolmekymmentäkolme aikuista lasta otti yhteyden sähköiseen neuvontapalveluun koskien läheisensä rahapeliongelmaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysia.

Keskeiset tulokset

Nuorten aikuisten kohdalla vanhempia huolestutti erityisesti lastensa rahankäyttö ja rahan lainaaminen sekä pikavippien ottaminen rahapelaamiseen. Muiden aikuisten lasten tapauksessa ongelma saattoi vanhempien mielestä olla lapsen heikko taloudellinen tilanne tai velkaantuminen sisarukselle. Jotkut vanhemmista auttoivat aikuista lastaan maksamalla tämän rahapelaamiseen liittyviä velkoja pois.

Ongelmallisen rahapelaamisen yhteydessä vanhempia voi hämmentää aikuisen lapsen muuttunut suhtautuminen rahankäyttöön, mutta lisäksi heitä huolestuttavat lapsensa heikentynyt opiskelumotivaatio, ammattitoiveiden hupeneminen ja työelämän jättämisaikeet. Aikuisen lapsen itsenäistyminen voi viivästyä rahapeliongelmien vuoksi, mutta samalla ne voivat pitkittää ja lujittaa vanhempien vastuuta aikuisesta lapsestaan. Apua nuorelle aikuiselle haettiin muun muassa mielenterveystoimistosta, päihdepalveluista ja sosiaalitoimistosta. Apua saattoi tarvita myös vanhempi läheisen roolissa. 

Myös aikuiset lapset ottavat yhteyden sähköiseen neuvontapalveluun, koska he haluavat auttaa ikääntyvää vanhempaansa tai tukea ei-pelaavaa vanhempaansa. Useimmiten läheisten yhteydenotto koski tapaa ottaa rahapelaaminen puheeksi vanhemman kanssa. Jotkut läheiset pyysivät neuvontapalvelulta tietoa hoitopalveluista ja vertaisryhmistä.

Ikääntyvä rahapelaaja saattaa luulla, etteivät aikuiset lapset ole tietoisia hänen ongelmallisesta rahapelaamisestaan. Apua voi olla vaikeaa ottaa vastaan, jos rahapelaaja kokee hallitsevansa tilanteen tai hän ei ole tottunut ottamaan apua vastaan. Silti moni läheinen auttoi ikääntyvää rahapelaajaa taloudellisesti.

Ongelmallinen rahapelaaminen voi vaikuttaa lapsuuden perheen lisäksi läheisen omaan perheeseen. Rahapeliongelma tulee selvittää, jotta eri sukupolvien jäsenten välit jatkuisivat ja pysyisivät ennallaan. 

Johtopäätökset

Ongelmallista rahapelaamista tulisi käsitellä sukupolvien välisenä asiana, joka koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Rahapelaajan läheiset ovat usein tuntemattoman ongelman edessä saadessaan selville aikuisen lapsen tai ikääntyvän vanhemman haitallisen rahapelaamisen. Heidän pitää pohtia sitä, kuinka velvollisia he ovat auttamaan aikuista lastaan tai ikääntyvää vanhempaansa, sillä rahapeliongelma rikkoo olemassa olevat mielikuvat aikuistumisesta, aikuisuudesta ja ikääntymisestä sekä sukupolvien välisistä suhteista.