Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa digipelaamisesta, helpottaa ilmiön tunnistamista ja edistää terveyskasvatusta.

Tutkimuksen toteutus
Väitöskirjatutkimuksessa kuvattiin ja selitettiin 13–24-vuotiaiden nuorten ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen yhteyksiä psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen kolmen osatutkimuksen kautta. Ensimmäinen osatutkimus oli kirjallisuuskatsaus tutkimustiedosta, joka koski ongelmallista digipelaamista ja terveyden välistä yhteyttä. Toisessa osassa tutkittiin satunnaisotannalla (N = 3 000) kerätyn aineiston avulla suomalaisten nuorten (n = 293) digipelaamista, ongelmallisen digipelaamisen esiintyvyyttä sekä ongelmallisen digipelaamisen yhteyksiä nuorten pelaamiskäyttäytymiseen ja terveyteen. Kolmannessa tutkimuksessa tutkittiin nuorten (n=560) digipelaamiskäyttäytymistä ja sen yhteyksiä ongelmalliseen digipelaamiseen poikkileikkaustutkimuksen avulla.

Keskeiset tulokset
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes joka kymmenes digipelejä pelaava nuori kärsii ongelmapelaamisen oireista. Lisäksi näillä nuorilla on myös psykologisia ongelmia, kuten masennusta, ahdistusta, väsymystä ja kasvokkain tapahtuvien sosiaalisten kontaktien vähenemistä sekä ajankäytön ongelmia, pelaamisen viedessä aikaa perheen parissa vietetyistä hetkistä ja koulutehtävien tekemisestä. Ongelmallisen pelaamisen riskiryhmään kuuluneet nuoret suosivat erityisesti digipelityyppejä, jotka sisälsivät rooli-, toiminta- ja strategiapelaamisen ominaisuuksia.

Johtopäätökset
Terveyteen ja riippuvuuteen liittyvät käyttäytymismallit kehittyvät nuoruudessa ja niiden varhainen tunnistaminen sekä puuttuminen ennen ongelman syvenemistä, on tärkeää. Koska ongelmallinen digipelaaminen voi olla myös psyykkisen sairauden oire, voi olla vaikea sanoa, onko ongelmapelaaminen psyykkisten ongelmien syy vai seuraus.