Olet täälläEtusivu Muutokset asiakkaan hyvinvoinnissa (ORS) ja toivossa (SHS) laitospäihdekuntoutusjakson aikana.

Muutokset asiakkaan hyvinvoinnissa (ORS) ja toivossa (SHS) laitospäihdekuntoutusjakson aikana.

JAA SOMESSA

Tutkimuksen nimi: 
Muutokset asiakkaan hyvinvoinnissa (ORS) ja toivossa (SHS) laitospäihdekuntoutusjakson aikana.
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Changes in client’s well-being (ORS) and state hope (SHS) during inpatient substance abuse treatment.
Tekijä: 
Ekqvist, Eeva & Kuusisto, Katja
Viitetiedot: 

Ekqvist, Eeva & Kuusisto, Katja (2020) Changes in client’s well-being (ORS) and state hope (SHS) during inpatient substance abuse treatment. Nordic Studies on Alcohol and Drugs. https://doi.org/10.1177%2F1455072520922025

Julkaisuvuosi: 
2020
Ingressi: 

Artikkeli on Ekqvistin väitöskirjan toinen osatutkimus. Artikkelissa tarkastellaan toivoa psykologisena, mitattavissa olevana ominaisuutena, ja tutkitaan millaisia muutoksia kuntoutujien koetussa hyvinvoinnissa sekä tilanteisessa toivossa tapahtuu laitospäihdekuntoutusjakson aikana.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Artikkelissa tutkitaan millaisia muutoksia kuntoutujien koetussa hyvinvoinnissa sekä tilanteisessa toivossa tapahtuu laitospäihdekuntoutusjakson aikana.

Tutkimuksen toteutus

Aineisto on kerätty Keski-Suomessa sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Tarkastelu kohdentui hyvinvoinnin arvioihin (Outcome Rating Scale [ORS]) ja hyvinvoinnin tarkastelua täydennettiin tilanteisen toivon (State Hope Scale [SHS-mittari]) muutoksen kartoittamisella. Tutkimukseen osallistuneille ensikertalaisille kuntoutujille (n=168) tarjottiin osallistumismahdollisuutta aineistonkeruun ajankohtana 1.1.2017–31.8.2018. Analyysit on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin SPSS-ohjelmalla ja niissä tarkasteltiin nonparametristen testien (Mann-Whitneyn U-testi; Kruskal-Wallisin χ 2; Spearmanin rho) avulla hyvinvoinnin ja toivon muutosta kuntoutuksen aikana.

Keskeiset tulokset

Positiivista muutosta havaittiin valtaosalla kuntoutujista toivossa (67%; n=61). Kuntoutuksessa jo aiemmin olleiden kuntoutujien osalta hyvinvoinnin kohenevan enemmän kuntoutuksen aikana kuin ensikertalaisten kohdalla. Hyvinvointi ja tilanteinen toivo voimistuvat kuntoutuksen aikana. Naiset kokivat suuremman muutoksen tilanteisessa toivossaan miehiin verrattuna. Myös kuntoutujat, jotka olivat vailla vakituista asuntoa tai olivat asumispalveluiden piirissä, saavuttivat suuremman muutoksen kuin vakaammissa elinoloissa elävät kuntoutujat.

Johtopäätökset

Hyvinvoinnin muutoksen tarkastelu ongelmalähtöisyyden sijaan toivon ja positiivisen muutoksen näkökulmasta on vähän tutkittu kotimaassa. Tutkimus osoittaa, että kuntoutuksen aikana saavutetaan positiivista muutosta koettuun hyvinvointiin ja toivoon.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Kuntoutuksen aikaista positiivista muutosta kuvaavat tulokset voivat kannustaa niin kuntoutujia kuin hoitohenkilökuntaa. Tulokset haastavat jatkamaan laitospäihdekuntoutuksen sekä muiden päihdepalveluiden kehittämistä ja tutkimista. Ekqvistin mukaan jatkossa on syytä tarkemmin selvittää mitkä tekijät ovat kuntoutuksenaikaisten muutosten taustalla.
Teemat: 
Kuntoutus
Referoijan nimi: 
Alix Helfer
Julkaisutyyppi: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan