Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää motivoivan haastattelun tehokkuutta päihderiippuvuuden hoidossa. Motivoivaa haastattelua verrataan ilman hoitoa jääneisiin, palautteelliseen arviointiin, sekä muuhun hoitoon. Motivoiva haastattelu on haastattelutekniikka, jonka keskeisimpiä periaatteita ovat empatian ilmaiseminen, oman pystyvyyden tukeminen, vastarinnan haastamattomuus ja epäjohdonmukaisuuden luominen. Kirjallisuuskatsaus keskittyy kliinisesti kontrolloituihin tutkimuksiin ja siihen on sisällytetty alkoholiongelman hoidon lisäksi huumeriippuvuuden hoitoon liittyvät tutkimukset.

Tutkimuksen toteutus

Tähän laajaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen on valittu kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, joissa motivoivaa haastattelua päihderiippuvuuden hoidossa on verrattu ilman interventiota jääneisiin, arviointiin, josta on annettu palaute (assessment and feedback), tavalliseen hoitoon, sekä asiakkaisiin joille tehtiin muu interventio. Katsaukseen valittiin vain tutkimuksia, joissa motivoivaa haastattelua oli toteutettu yksilöterapiana. Tutkimuksessa tutkittiin päihteiden käytön vähentymistä ja loppumista neljällä eri aikavälillä: heti hoidon jälkeen, lyhyellä aikavälillä (alle 6 kuukautta hoidon jälkeen), keskipitkällä aikavälillä (6-12 kuukautta), pitkällä aikavälillä (yli 12 kk). Lisäksi arvioitiin muutoshalukkuutta, hoidossa pysymistä ja rikollisuutta.

Keskeiset tulokset

Tutkijat löysivät yhteensä 59 vuosien 1993 ja 2010 välisenä aikana tehtyä kriteerit täyttävää tutkimusta. Suurin osa tutkimuksista oli tehty Yhdysvalloista. Kahdessakymmenessäneljässä tutkimuksessa verrattiin motivoivalla haastattelulla hoidettuja asiakkaita päihdeongelmaisiin joille ei ollut tehty interventiota. Todettiin tilastollisesti merkitsevä ero päihteiden käytössä motivoivan haastattelun hyväksi verrattuna hoitamattomiin, kun ryhmiä verrattin hoidon loppumiskohdasta vuoden seurantaan saakka. Tilastollista eroa ryhmien välillä ei löytynyt hoidossa pysymisessä, motivaation parantumisessa tai rikollisuudessa (tuomioiden määrä) tai päihteiden käytön vähentymisessä yli vuoden päästä hoidosta. Kun motivoiva haastattelu-ryhmää verrattiin arviointi ja palautetta saaneisiin, josta annettiin palaute, niin todettiin motivoivaa haastattelun vähentävän merkitsevästi päihteiden käyttöä keskipitkällä aikavälillä (6-12 kk). Motivoivan haastattelun ja tavalliseen hoidon (treatment as usual) tai muun päihdeintervention välillä ei tutkimuksessa löydetty eroja millään käytetyllä mittarilla.

Johtopäätökset

Motivoiva haastattelu on vaikuttava keino päihdeongelmaisten päihteidenkäytön vähentämiseen, kun haastateltuja potilaita verrataan päihdeongelmaisiin jotka eivät saaneet hoitoa. Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä tehokkuuden kestämiselle yli vuoden jälkeen hoidosta. Motivoivan haastattelun todettiin olevan tehokkaampi menetelmä kuin pelkkä asiakkaan päihdeongelman arviointi ja palautteen antaminen, kun tarkasteltiin päihteiden käyttöä 6-12 kk hoidon loppumisesta. Tutkimuksessa ei todettu eroja motivoivan haastattelun ja tavallisen hoidon tai muiden aktiiviseen interventioon perustuvien hoitomuotojen välillä.