Olet täälläEtusivu Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumeita koskevissa mielipiteissä?

Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumeita koskevissa mielipiteissä?

JAA SOMESSA

Tutkimuksen nimi: 
Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumeita koskevissa mielipiteissä?
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Nuoret, entiset nuoret ja huumeet. Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä?
Tekijä: 
Pekka Hakkarainen, Karoliina Karjalainen & Mikko Salasuo
Viitetiedot: 

Yhteiskuntapolitiikka 5-6/2020: 465-479.

Julkaisuvuosi: 
2020
Ingressi: 

Eri sukupolvien huumeiden käyttö ja mielipiteet huumeista eroavat toisistaan.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sukupolvi (kymmenvuotiskohortit) ja sen kokemukset näkyvät huumeiden käytössä ja huumeita koskevissa mielipiteissä.

Tutkimuksen toteutus
Aineistona käytetään vuoden 2018 syksyllä kerättyä THL:n Huumekyselyä. Kohdejoukkona olivat 15-69-vuotiaat suomalaiset. Tilastokeskus keräsi aineiston nimettömänä internet-/postikyselynä. Kyselyyn vastasi 3229 henkilöä (vastausprosentti 46), joista analyysissä oli mukana 2926 henkilöä.
Vastaajilta kysyttiin ensimmäisen käyttökerran ikää, huumeiden käyttöä joskus elämän aikana ja viimeisen vuoden aikana, huumeiden hankinnan tapaa sekä mielipiteitä huumeista ja huumepolitiikasta.

Sukupolvella tarkoitetaan samalla vuosikymmenellä syntyneitä suomalaisia, jotka ovat eläneet nuoruutensa suunnilleen samoihin aikoihin ja jakaneet samankaltaisia kokemuksia. Analyyseissä olivat mukana 1950-1959 syntyneet (n=539), 1960-1969 syntyneet (n=463), 1970-1979 syntyneet (n=418), 1980-1989 syntyneet (n=765) ja 1990-1999 syntyneet (n=741). Aineistoa analysoitiin frekvenssijakaumien ja ristiintaulukointien avulla.

Keskeiset tulokset
1950-luvulla syntyneistä kannabiskokeiluista raportoi 11 % miehistä ja 5 % naisista. Kolmen seuraavan sukupolven kannabiksen kokeilu lähes kaksinkertaistuu siirryttäessä kohortista toiseen. 1980-luvulla syntyneistä miehistä 46 % ja naisista 37 % raportoi kannabiskokeiluista. Nuorimmalla, 1990-luvulla syntyneellä sukupolvella kokeilujen yleisyys on lähes samalla tasolla, mutta kokeilujen yleisyyden porrasmainen kasvu vaikuttaa taittuneen.

Nuoremmilla ikäluokilla muiden kokeiltujen huumeiden kirjo on suurempi sekä huumeiden, alkoholin ja/tai lääkeaineiden samanaikainen käyttö yleisempää kuin vanhemmilla ikäluokilla. Myös viimeaikainen huumeiden käyttö on yleisintä nuorimmassa ikäluokassa: 1990-luvulla syntyneistä miehistä 25 % ja naisista 12 % raportoi käyttäneensä huumeita viimeisen vuoden aikana. Sen sijaan viikoittainen humalajuominen oli vähäisintä tässä nuorimmassa ikäluokassa.

Suurin osa huumeiden käytöstä oli luonteeltaan kokeiluja tai tiettyihin tilanteisiin liittyvää käyttöä. Tyypillisimmin huumeita hankittiin tai saatiin kavereilta. Uusia viestintäteknologioita huumeiden hankinnassa hyödynsivät lähinnä kaksi nuorinta ikäluokkaa.

Erot sukupolvien välillä olivat suurimmat suhtautumisessa kannabikseen. Kahden nuorimman sukupolven vastaajista kaksi kolmasosaa piti satunnaisen käytön riskiä vähäisenä. 1970-luvulla syntyneistä näin ajatteli puolet ja 1950-luvulla syntyneistä vain kolmasosa. Nuorempien sukupolvien huumausainepoliittiset mielipiteet olivat myös liberaalimpia kuin vanhempien. Oma käyttökokemus ja käyttäjien tunteminen vievät asenteita ja mielipiteitä vapaamielisempään suuntaan.

Johtopäätökset
Huumeiden käytön kehitys näyttää kahden eriaikaisen aallon sijasta portaittaiselta käytön lisääntymiseltä sukupolvi sukupolvelta. Kannabiksen kokeilijoiden määrä kasvoi 1950-luvulla syntyneistä aina 1980-luvulle syntyneisiin saakka. 1980-luvulla syntynyt Y-sukupolvi vaikuttaa murrossukupolvelta: huumeisiin liittyvät kulttuuriset ilmaukset ja yhteydet moninaistuvat, eikä huumekokemuksia pidetä enää leimaavana yleisenä pahana. 1990-luvulla syntyneillä kokeilijoiden osuuden kasvu vaikuttaa pysähtyneen ja kannabiksen käytössä ollaan saavuttamassa yleistymiskehityksen kyllääntymispiste. Huumeita joskus elämässään kokeilleiden osuus saattaa kuitenkin säilyä ikäluokittain 40-50 %:n tasolla. Nuorten muuttunut suhtautuminen huumeisiin haastaa yhteiskunnan nykyiset politiikkalinjaukset.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Markkinoiden monimuotoistuminen, huumeiden käytön lisääntyminen ja käyttötapojen muutokset tulee ottaa huomioon palvelujärjestelmän ja toimintatapojen kehittämisessä.
Teemat: 
Huumeet
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen
Pääteema: 
Julkaisutyyppi: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan