Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, lisääkö metadonihoidon päättyminen huumeisiin liittyvän kuoleman riskiä sekä vaikuttaako säännöllisesti valvottu metadonihoito kuolleisuuteen.

Tutkimuksen toteutus
Tutkimus perustuu kansalliseen kohorttitutkimukseen, jossa seurattiin rekisteritietojen (metadoni- ja muu lääkehoito sekä kuolintiedot) perusteella 7000 perusterveydenhuollon metadonihoidossa vuosina 2004-2010 ollutta potilasta. Kuolleisuusriskiä seurattiin potilaiden hoidon ajan ja vuoden hoidon päättymisen jälkeen. Potilaat olivat 16-65-vuotiaita, yli kaksi kolmasosaa miehiä ja enemmistö alle 30-vuotiaita. 40 %:lla potilaista metodonin käyttöä valvottiin säännöllisesti. Lähes 75 %:lla potilaista oli myös bentsodiatsepiini- ja lähes 50 %:lla masennuslääkitys.

Keskeiset tulokset
Sekä huumeisiin liittyvä että muihin syihin liittyvä kuolemanriski hoidon ulkopuolella oli suurempi kuin hoidon aikana. Kuolleisuus hoidon ulkopuolella oli kaiken kaikkiaan lähes neljä kertaa todennäköisempää kuin hoidon aikana. Säännöllisesti valvotussa hoidossa olleiden kuolleisuus oli hieman vähäisempää kuin muiden potilaiden, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hoidon keskeytymisen jälkeinen kuolemanriski oli korkeimmillaan ensimmäisten neljän viikon aikana. Bentsodiatsepiinit olivat yhteydessä kolmeen neljästä huumekuolemasta.

Johtopäätökset
Metadonihoidossa pysyminen vähentää kuolleisuusriskiä merkittävästi. Hoidon päättyminen lisää kuolleisuusriskiä erityisesti neljän ensimmäisen viikon aikana. Metadonin käytön säännöllinen valvonta näyttäisi myös jonkin verran vähentävän kuolleisuusriskiä. Lisätutkimusta tarvitaan optimaalisen hoidon pituuden ja valvotun lääkkeenoton frekvenssin arvioimiseen. Metadonihoidossa olevien potilaiden määrä Irlannissa on viime vuosina kasvanut, mutta opioidien yliannostuskuolemien määrä ei.