Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia sukupuolen, iän, korvaushoitolääkkeen ja hoito-ohjelman yhteyttä korvaushoitopotilaiden rahapelien pelaamiseen.

Tutkimuksen toteutus
Kolmen avohoitoyksikön potilaista (n=244) 64 % (n=144) osallistui tutkimukseen, jonka tiedonkeruu toteutettiin osana yksiköiden hoitotyötä maalis-huhtikuussa 2014. Hoito-ohjelmia oli kaksi: kuntouttava ja haittoja vähentävä korvaushoito. Korvaushoitolääkkeenä käytettiin joko metadonia tai buprenorfiini-naloksonia. Viimeksi kuluneen vuoden pelaamisen ongelmallisuutta arvioitiin Brief Biosocial Gambling Screen (BBGS) -mittarin kolmella kysymyksellä pelaamisen aiheuttamista seurauksista: onko kokenut vieroitusoireita pelaamisen lopettamisesta, onko salannut pelaamista läheisiltään ja onko pelaaminen aiheuttanut taloudellisia ongelmia.

Keskeiset tulokset
70 % vastaajista oli pelannut rahapelejä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 12,5 % heistä voitiin arvioida ongelmapelaajiksi. Miesten pelaaminen (79,8 %) oli yleisempää kuin naisten pelaaminen (53,7 %). Kuntouttavan korvaushoidon potilaat (75,9 %) pelasivat enemmän kuin haittoja vähentävän korvaushoidon potilaat (50 %). Ongelmallista pelaamista esiintyi 14,8 %:lla miehistä ja 11,2 %:lla naisista sekä 11,4 %:lla alle 35-vuotiaista ja 13,5 %:lla yli 35-vuotiaista potilaista. Sukupuoli, ikä, käytettävä korvaushoitolääkitys tai hoito-ohjelma eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä ongelmapelaamiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Johtopäätökset
Korvaushoitopotilaiden pelaamisen yleisyys vaikuttaa olevan samalla tasolla kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin, mutta pelaamiseen liittyviä ongelmia esiintyy korvaushoitopotilailla enemmän. Sukupuoli ja ikä eivät vaikuta vahvoilta ongelmapelaamisen indikaattoreilta korvaushoitopotilaiden keskuudessa.