Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli l(1) lisätä nopeasti tietoa kansanterveyskriisin vaikutuksista nuorten mielenterveyteen, päihteiden käyttöön ja hyvinvointiin, (2) kerätä reaaliaikaista tietoja, joita hyödyntää kriisin kielteisisten vaikutuksien vähentämiseksi ja nuorten selviytymisstrategioiden tehostamiseksi sekä (3) parantaa päättäjien valmiuksia tuleviin pandemioihin.

Tutkimuksen toteutus

Poikkittaistutkimukseen osallistui 622 nuorta kliinisessä -ja yhteisöotoksessa. Sähköisesti lähetetyllä verkkokyselylomakkeella mitattiin koronapandemian vaikutuksia osallistujien mielenterveyteen, päihteiden käyttöön, selviytymisstrategioihin ja tiedonkeräämiseen sekä kerättiin tietoa nuorten kokemista huolista ja palvelutarpeista. Koettuja muutoksia mitattiin olemassa olevien mittareiden avulla, kuten Kanadan Kansallinen mielenterveyslaitoksen kehittämällä CRISIS-mittarilla.

Keskeiset tulokset

Raportit esiasteisesta mielenterveydestä verrattuna pandemian aikaiseen mielenterveyteen osoittivat mielenterveyden heikkenemisen tilastollisesti merkitsevästi kliinisissä- ja yhteisöotoksissa (P <0,001). Yhteisöotoksessa mitattiin enemmän mielenterveyden heikkenemistä. Kliinisessä otoksessa 68,4 % ja yhteisöotoksessa 39,9 % vastaajista mitattiin viitteitä mielialahäiriöstä.

Päihteiden käyttö väheni molemmissa otantaryhmissä (P < 0.001), tosin 23,2 % kliinisen otoksen ja 3 % yhteisöotoksen nuorista mitattiin päihteiden ongelmakäyttöä.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret raportoivat mielenterveyspalvelujen merkittävistä puutteista (48,7 % ja 10,8 %) ja tukitarpeista (44,1% ja 16,2%).

Osallistujat raportoivat myös pandemian positiivisista vaikutuksista sekä erilaisista selviytymisstrategioista selättää uusi epävarma tilanne. Tutkimukseen osallistuneet jakoivat ajatuksiaan nuorten tukemiseen poikkeusoloissa, kuten vertaistukiryhmien ja taloudellisten avustusten tarjoaminen.

Johtopäätökset

Mielenterveysongelmia kokeneiden nuorten keskuudessa pandemiatilanne saattaa aiheuttaa merkittävän riskin henkisen ahdingon syvenemiselle tai uusien vaikeuksien syntymiselle. Nuorten mielenterveyttä voisi tukea parantamalla palvelujen saatavuutta pandemian kaltaisissa tilanteissa. Tutkimuksessa ja palvelujen kartoituksessa olisi tärkeää kuunnella nuoria ja saada kokemusasiantuntijatietoa pandemian vaikutuksia niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikavälillä.