Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, miten alkoholinkulutus Suomessa muuttui koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana ja rajoitustoimien seurauksena keväällä ja kesällä 2020.

Tutkimuksen toteutus
Alkoholinkulutuksen muutoksia koskevassa kokonaisarviossa yhdistetään tietoja Alkojen ja päivittäistavarakauppojen myyntitiedoista sekä viranomaistietoja anniskelukulutuksesta. Lisäksi arvioidaan muutoksia alkoholin matkustajatuonnissa, joka on keskeisin tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osa. Käytössä on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen tietoja kuvaamaan väestön kulutuskäyttäytymisen muutosta ja eroja väestöryhmittäin.

Keskeiset tulokset
Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet vähensivät suomalaisten arvioitua alkoholin kokonaiskulutusta keväällä ja kesällä 2020. Suurin muutos tapahtui alkoholijuomien hankintakanavissa: vähittäismyynti kasvoi matkustajatuonnin pysähdyttyä ja anniskelupaikkojen sulkeuduttua. Alkoissa ja päivittäistavarakaupoissa alkoholin myynti lähti kasvuun heti hallituksen julkaistua tietoja varautumistoimenpiteistä ja suosituksista maaliskuussa 2020. Alkoholin vähittäismyynti kasvoi eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Väestökyselyyn vastanneista valtaosa (80 %) arvioi kulutuksensa pysyneen ennallaan, 12 % katsoi vähentäneensä ja 8 % lisänneensä alkoholinkäyttöään. Kulutustaan olivat muuttaneet eniten - sekä vähentäneet että lisänneet - alle 35-vuotiaat ja ne, joiden taloudellinen tilanne oli heikentynyt.

Johtopäätökset
Suomalaisten alkoholinkulutus väheni edelliseen vuoteen verrattuna koronaepidemian ja sen rajoitustoimien yhteydessä keväällä ja alkukesästä 2020. Myös väestötutkimuksessa kaikissa väestöryhmissä suurempi osa ihmisistä kertoi vähentäneensä kulutustaan kuin lisänneensä sitä. Tilastojen perusteella tilanne normalisoitui, kun rajoitukset purettiin kesällä 2020. Normaalitilanteissa kokonaiskulutuksen väheneminen on ollut
voimakkaasti sidoksissa pienempään alkoholikuolemien ja muiden haittojen odotettuun määrään. Koronaepidemiaan ja sen rajoitustoimiin reagointi vaikuttaa kuitenkin poikkeavan tavanomaisesta alkoholinkulutuksen kollektiivisesta muuttumisesta väestössä, sillä kulutuksen muutos ei jakaudu tasaisesti väestöryhmittäin.