Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoite oli tutkia, onko työmarkkina-aseman epävarmuus yhteydessä masennusperäiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen ja onko sukupuolten välillä eroja.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa tarkasteltiin työolojen yhteyttä työkyvyttömyysriskiin Tilastokeskuksen työolokyselyjen aineistojen (1997, 2003, 2008, 2013) ja Eläketurvakeskuksen rekisterin avulla. Epävarmaa työmarkkina-asemaa kuvasi viisi muuttujaa: työn menettämisen pelko, heikot työllistymisodotukset, aikaisempi työttömyys, matala tulotaso ja määräaikainen työsopimus. 20-60 -vuotiaita työntekijöiden tilannetta seurattiin vuoteen 2016. Tilastollisena menetelmänä käytettiin Cox-analyysiä.

Keskeiset tulokset

Yleinen työkyvyttömyyseläkkeen riski kasvoi epävarman työmarkkina-aseman piirteiden kasautuessa. Miehillä korkeampi masennusperäinen työkyvyttömyysriski oli yhteydessä aikaisempaa työttömyyteen ja heikkoon työllistymisuskoon. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.

Johtopäätökset

Epävarma työmarkkina-asema voi heijastua psykologisena stressinä, joka altistaa mielenterveyden ongelmiin, jotka voivat ennakoida tulevaa työkyvyttömyyttä. Epävarmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä tulisi tukea niin työpaikoilla kuin poliittisella tasolla.