Olet täälläEtusivu Alustava tutkimus yksilöidyn potilaspalautteen antamisesta työntekijöille ja sen vaikutuksista avohoidon päihdeohjelmissa

Alustava tutkimus yksilöidyn potilaspalautteen antamisesta työntekijöille ja sen vaikutuksista avohoidon päihdeohjelmissa

JAA SOMESSA

Tutkimuksen nimi: 
Alustava tutkimus yksilöidyn potilaspalautteen antamisesta työntekijöille ja sen vaikutuksista avohoidon päihdeohjelmissa
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
A preliminary study of the effects of individual patient-level feedback in outpatient substance abuse treatment programs
Tekijä: 
Crits-Christoph P, Ring-Kurtz S, Hamilton JL, Lambert MJ, Gallop R, McClure B, Kulaga A, Rotrosen J.
Viitetiedot: 

Crits-Christoph P, Ring-Kurtz S, Hamilton JL, Lambert MJ, Gallop R, McClure B, Kulaga A, Rotrosen J. (2011). A preliminary study of the effects of individual patient-level feedback in outpatient substance abuse treatment programs. Journal of Substance Abuse Treatment: 2012, p. 301–309.

Julkaisuvuosi: 
2011
Ingressi: 
Tutkimus selvitti onko potilaiden käyntikertojen jälkeen tekemien lomakkeiden pohjalta päihdetyöntekijöille annetusta palautteesta hyötyä väärille urille ajautuneen hoidon palauttamiseksi tulokselliseksi. Yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistui 304 avoklinikoiden potilasta kahdessa ryhmässä, jotka täyttivät 12 käyntikerran ajan kyselyn tapaamisen jälkeen. Toisen ryhmän palautteesta muodostettiin tietokoneistettu palaute ja hoidon lähtiessä väärälle uralle kliinisiä ohjeita päihdetyöntekijöille. Jossa potilaiden tilanteesta annettiin palautetta, väärälle uralle ajautunut hoito parani merkitsevästi enemmän tulokselliseksi mitattuna psykiatrisen tilanteen parantumisella ja huumeiden käytöllä kuin ryhmässä, jossa palautetta ei toimitettu. Alkoholin käyttö väheni palautetta saaneiden työntekijöiden väärälle uralle ajautuneiden potilaiden osalta enemmän tutkimuksen alusta kuin muilla väärälle uralle ajautuneilla potilailla.
Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, parantaako potilaiden psykiatrista hyvinvointia mittaavan kyselyn tuloksien raportoiminen päihdetyöntekijöille päihdehoidon tuloksellisuutta avoklinikoilla tapauksissa, joissa hoito näyttää ajautuvan väärälle uralle. Potilaat täyttivät käynnin jälkeen psykiatrista hyvinvointia ja toimintoja mittaavan Outcome Questionnaire-45 (OQ-45) -kyselyn, johon oli lisätty kysymyksiä päihteiden käytöstä. Kun kyselyn tulokset kertoivat hoidon ajautuneen väärälle uralle, potilaat, joiden hoito ei edennyt, täyttivät toisen lomakkeen. Toinen lomake, Assessment of signal clients (ASC), keskittyi terapiasuhteeseen, motivaatioon, tukeen ja elämäntilanteisiin. Lomakkeiden tulosten pohjalta päihdetyöntekijät saivat käyttöönsä kliinisiä työkaluja seuraavaa käyntikertaa varten. Tutkimus vertasi keskenään potilaita, joiden työntekijä sai käyttöönsä palautteen lomakkeesta niihin potilaisiin, jotka täyttivät lomakkeen, mutta palautetta ei annettu työntekijöille.

Tutkimuksen toteutus

Yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistui kolme päihdehoidon avoklinikkaa eri puolilta Yhdysvaltoja. Potilaina (n=304) oli täysikäisiä päihdeongelmaisia, jotka kävivät klinikalla vähintään 2 kertaa kuussa. Potilaita seurattiin 12 käyntikertaa tai 6 kuukautta, riippuen kumpi saavutettiin ensin. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: 1. vaiheessa potilaat täyttivät kyselyn, mutta siitä ei annettu palautetta. Toisessa vaiheessa potilaiden täytettyä lomakkeen käynnin jälkeen, lääkäri sai lomakkeen perusteella elektronisen palautteen ja ohjeita hoidon muokkaamiseen tapauksissa, joissa hoito ei edennyt. Muodostuneita ryhmiä (ei palautetta, hyvä hoitotulos; ei palautetta, huono hoitotulos; palaute, hyvä hoitotulos; palaute, huono hoitotulos) vertailtiin keskenään hoidossa pysymisen, alkoholin käytön, huumeiden käytön ja psykiatrisen hyvinvoinnin osalta.

Keskeiset tulokset

Väärälle uralle edenneistä potilaista, palautetta saaneiden työntekijöiden potilaiden alkoholin käyttö väheni ensimmäisestä käyntikerrasta viimeiseen käyntikertaan merkitsevästi enemmän kuin muiden väärällä uralla olleiden potilaiden. Kun tarkasteltiin edistymistä pisteestä, jossa hoito alkoi mennä uriltaan viimeiseen tutkimuskertaan, palautetta saaneiden lääkäreiden potilaiden huumeiden käyttö väheni ja psykiatrinen hyvinvointi parantui merkitsevästi verrattuna potilaisiin, joiden työntekijöille ei annettu palautetta. Hoidossa pysymisessä ei ollut eroa palautetta saaneiden työntekijöiden potilaiden ja muiden väärällä uralla olleiden potilaiden välillä.

Johtopäätökset

Elektronisesti annettu henkilökohtaisen palautteen ja ohjeiden antaminen lääkärille potilaan tilanteesta ja hoitosuhteesta näyttäisi vaikuttavan positiivisesti potilaiden psykiatriseen hyvinvointiin, alkoholin ja huumeiden käyttöön. Hoidossa pysymiseen palautteella ei näytä olevan vaikutusta.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Tulokset antavat viitteitä siitä, että säännöllisellä hoitokertojen jälkeen kerättävällä palautteella ja sen saattamisella hoitohenkilökunnan tietoon voidaan vaikuttaa hoitoon ja erityisesti kääntää hoito tulokselliseksi tapauksissa, joissa hoito on menossa väärälle uralle.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Itsearviointi ja lyhytneuvonta
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Teemu Kaskela
Julkaisutyyppi: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan