Olet täälläEtusivu Alkoholin käytön ja elämän laadun välinen yhteys masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä

Alkoholin käytön ja elämän laadun välinen yhteys masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä

Julkaistu 8.12.2017.   Päivitetty 27.7.2021.
Tutkimuksen nimi: 
Alkoholin käytön ja elämän laadun välinen yhteys masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study
Tekijä: 
Levola, J, Pitkänen, T, Kampman, O & Aalto, M
Viitetiedot: 

Levola, J, Pitkänen, T, Kampman, O & Aalto, M. (2017). The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study. Qual Life Res. pages 1-10. http://rdcu.be/zWKg doi.org/10.1007/s11136-017-1741-z

Julkaisuvuosi: 
2017
Ingressi: 

Väestötutkimuksessa selvitettiin masentuneisuuden ja ongelmallisen päihteiden käytön yhteyttä elämän laatuun.

Tiivistelmä: 

Tavoitteet

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää väestötutkimuksen avulla alkoholin käyttöön liittyvien muuttujien yhteyttä elämänlaatuun masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä.

Menetelmät

Tässä poikkileikkaustutkimuksessa hyödynnettiin FINRISKI 2007 -aineistoa. Tutkimuksen alaotokseen (n = 4020) valikoituneita henkilöitä pyydettiin osallistumaan alkoholin käyttöä kartoittavaan haastatteluun. Heistä yhteensä 2215 henkilön (1028 miestä ja 1187 naista; vastausprosentti 55,1 %) tiedot olivat käytettävissä analyysejä varten. Alkoholin keskimääräisen viikkokulutuksen, humalajuomisen tiheyden ja Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -pisteiden kahdenkeskisiä yhteyksiä suhteessa elämänlaatuun tutkittiin erikseen masentuneilla ja ei-masentuneilla. Masennusta arvioitiin Beck Depression Inventory, Short Form -kyselyllä. Lineaaristen regressiomallien avulla saatiin analysoitua alkoholimuuttujien ja elämänlaadun välistä yhteyttä kun taustamuuttujat vakioitiin. Taustamuuttujiin kuuluivat ikä, sukupuoli, koulutustaso, sekä fyysiset ja psyykkiset oheissairaudet.

Tulokset

Masentuneiden henkilöiden elämänlaatua oli heikompi ja AUDIT-pisteet korkeammat kuin ei-masentuneiden. Kahdenkeskisisiä assosiaatioita arvioitaessa todettiin että alkoholin keskimääräinen viikkokulutus, humalajuomisen tiheys ja AUDIT-pisteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä. Alkoholin käytöstä pidättäytyminen ei ollut yhteydessä elämänlaatuun.

Kun taustamuuttujat vakioitiin, humalajuomisen tiheys ja AUDIT-pisteet olivat edelleen tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä. Ei-masentuneilla henkilöillä AUDIT-pisteet olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Kun tutkittiin koko väestöä riippumatta masennuksesta, todettiin että humalajuomisen tiheys ja AUDIT-pisteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan elämänlaatuun.

Johtopäätelmät

Alkoholimuuttujista humalajuominen ja alkoholiongelmat AUDIT-pistein mitattuna olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä. Masennuksen hyvään hoitoon tulisi sisältyä humalajuomisen ja alkoholiongelmien arviointi.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Runsas alkoholin käyttö heikentää masentuneiden henkilöiden elämänlaatua. Hoitotyössä on päihdeongelmien kartoittaminen tärkeää.
Teemat: 
Alkoholi
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Tuuli Pitkänen
Pääteema: 
Päihteet
Mielenterveys
Julkaisutyyppi: 
Tutkimustiivistelmä