Alkoholiin liittyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyntien yhteys kuolleisuuteen sekä alkoholiongelmasta toipumiseen
Julkaistu 9.6.2020. Päivitetty 2.7.2021.
Tutkimuksen nimi:
Alkoholiin liittyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyntien yhteys kuolleisuuteen sekä alkoholiongelmasta toipumiseen
Tutkimuksen alkuperäinen nimi:
Alcohol-related social and health service use patterns as predictors of death and remission in patients with AUD
Tekijä:
Rautiainen, E., Ryynänen, O. P., Reissell, E., Kauhanen, J., & Laatikainen, T.
Viitetiedot:
Rautiainen, E., Ryynänen, O. P., Reissell, E., Kauhanen, J., & Laatikainen, T. (2019). Alcohol-related social and health service use patterns as predictors of death and remission in patients with AUD. Journal of substance abuse treatment, 96, 65-74. https://doi.org/10.1016/j.jsat.2018.10.013
Julkaisuvuosi:
2018
Ingressi:
Mielenterveyspalveluiden hyödyntäminen kasvatti alkoholiongelmasta toipumisen todennäköisyyttä. Alkoholiin liittyvien perusterveydenhuollon lääkärikäyntien määrän havaittiin kasvattavan kuolleisuutta, mutta kuolleisuutta laski erikoistuneen hoidon hyödyntäminen.
Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkoholiin liittyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyntien vaikutusta alkoholiongelmasta toipumiseen sekä kuolleisuuteen.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusaineiston pohjan muodostivat työikäiset (18–65-vuotiaat) pohjoiskarjalaiset, joille oli merkitty potilastietoihin alkoholiin liittyvä käynti vuosina 2011 tai 2012. Tästä joukosta valittiin 396 potilaan satunnaisotos, jota seurattiin tammikuusta 2011 joulukuuhun 2016. Toimeentulotukea koskevat tiedot haettiin sosiaalipalveluiden kunnallisista asiakastietokannoista. Alkoholiongelmasta toipuminen määriteltiin seuranta-ajan loppuun kestäneenä ja vähintään puolivuotisena raittiusjaksona. Tutkimuksessa hyödynnettiin asiakkaiden sosioekonomisia taustatietoja sekä kliinisistä muuttujista erilaisten lääkäri- ja laboratoriokäyntien määrää.
Elinaika-analyysi tehtiin Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallilla ja muissa analyyseissä hyödynnettiin tilastollisia perusmenetelmiä.
Keskeiset tulokset
Laitoshoidon, mielenterveyshoitajaan yhteyden ottamisen ja mielenterveyteen liittyvien perusterveydenhuollon lääkärikäyntien havaittiin kasvattavan alkoholiongelmasta toipumisen todennäköisyyttä. Kuolleisuutta kasvatti useat alkoholiin liitetyt perusterveydenhuollon lääkärikäynnit. Tässä tutkimuksessa pysyväisdiagnoosien, rattijuopumuksien ja päihde- sekä mielenterveyslääkärikäyntien määrän kasvu vähensi kuolleisuutta, todennäköisesti niihin liittyvien hoitokertojen määrän kasvun vuoksi.
Johtopäätökset
Seurantajakson aikana kuolleiden, alkoholiongelmasta toipuneiden ja sellaisten potilaiden, joiden alkoholiongelma jatkui, terveyspalveluiden käytössä oli eroja. Pelkkä perusterveydenhuollon käyttö ei vaikuta riittävän sellaisten potilaiden hoitoon, joilla on alkoholiongelma. Tutkijoiden mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, päihdehoitoon pääsyä ja hoidon koordinointia tulisikin siten parantaa.
Tulosten merkitys päihdetyön kannalta:
Hoitosuhteen vakiinnuttaminen ja tiivistäminen vaikuttaa parantavan hoidon vaikuttavuutta. Kansallisella tasolla perusterveydenhuollon asiakkaiden, joilla on päihdeongelma, ohjaamista mielenterveyden palveluiden pariin kannattaa tehostaa.
Teemat:
Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Kuntoutus
Mielenterveys
Referoijan nimi:
Riku Laine
Julkaisutyyppi:
Hae tutkimuslupaa
Tutkimuslupaa on haettava A-klinikkasäätiön palveluiden piirissä tehtäviin tutkimuksiin.
Laita meille palautetta
Palaute
Lisää uusi kommentti