Olet täälläEtusivu The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study

The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study

Julkaisun nimi: 
The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study
Tekijä: 
Levola, J., Pitkänen, T., Kampman, O. & Aalto, M.
Ingressi: 

Väestötutkimus osoittaa, että humalajuominen ja alkoholiongelma AUDIT-pistein mitattuna olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun erityisesti masentuneilla henkilöillä.

Julkaisukieli: 
Englanti
Julkaisumuoto: 
Yliopistollinen/sektoritutkimus
Liittyy hankkeeseen: 
Alkoholi
Julkaisuvuosi: 
2017
Julkaisun tiedot: 

Levola, J, Pitkänen, T, Kampman, O & Aalto, M. (2017). The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study. Qual Life Res. pages 1-10.

Lyhyt kuvaus: 

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää väestötutkimuksen avulla alkoholin käyttöön liittyvien muuttujien yhteyttä elämänlaatuun masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä. 

Tässä poikkileikkaustutkimuksessa hyödynnettiin FINRISKI 2007 -aineistoa. Tutkimuksen alaotokseen (n = 4020) valikoituneita henkilöitä pyydettiin osallistumaan alkoholin käyttöä kartoittavaan haastatteluun. Heistä yhteensä 2215 henkilön (1028 miestä ja 1187 naista; vastausprosentti 55,1 %) tiedot olivat käytettävissä analyysejä varten. Alkoholin keskimääräisen viikkokulutuksen, humalajuomisen tiheyden ja Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -pisteiden kahdenkeskisiä yhteyksiä suhteessa elämänlaatuun tutkittiin erikseen masentuneilla ja ei-masentuneilla.

Masennusta arvioitiin Beck Depression Inventory, Short Form -kyselyllä. Lineaaristen regressiomallien avulla saatiin analysoitua alkoholimuuttujien ja elämänlaadun välistä yhteyttä kun taustamuuttujat vakioitiin. Taustamuuttujiin kuuluivat ikä, sukupuoli, koulutustaso, sekä fyysiset ja psyykkiset oheissairaudet.

Masentuneiden henkilöiden elämänlaatua oli heikompi ja AUDIT-pisteet korkeammat kuin ei-masentuneiden. Kahdenkeskisisiä assosiaatioita arvioitaessa todettiin että alkoholin keskimääräinen viikkokulutus, humalajuomisen tiheys ja AUDIT-pisteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä.

Alkoholin käytöstä pidättäytyminen ei ollut yhteydessä elämänlaatuun. Kun taustamuuttujat vakioitiin, humalajuomisen tiheys ja AUDIT-pisteet olivat edelleen tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä. Ei-masentuneilla henkilöillä AUDIT-pisteet olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Kun tutkittiin koko väestöä riippumatta masennuksesta, todettiin että humalajuomisen tiheys ja AUDIT-pisteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan elämänlaatuun.

Alkoholimuuttujista humalajuominen ja alkoholiongelmat AUDIT-pistein mitattuna olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä. Masennuksen hyvään hoitoon tulisi sisältyä humalajuomisen ja alkoholiongelmien arviointi.

Julkaisun teema-alue: 
01. alkoholi
... mikä: 
masennus
Linkki julkaisuun: 
avaa linkki tästä
Julkaisutyyppi: