Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksessa on seurattu samoja vuonna 1959-syntyneitä henkilöitä 8-vuotiaasta 50-vuotiaiksi. Alun pitäen tutkimuksessa oli 369 henkilöä, joista 53 % miehiä. Artikkelissa tavoitteena oli selvittää nuoruusiässä rikoksia tehneiden myöhempää elämänkulkua alkoholin käytön, elämäntilanteen ja terveyden sekä identiteetin osalta.

Tutkimus perustuu Jyväskylän yliopistolla toteutettuun pitkittäistutkimusaineistoon, jossa tietoa on kerätty vuodesta 1968 alkaen. Tutkittavat jaettiin 42 vuoden iässä neljään ryhmään rikollisuutta koskevan tiedon perusteella: rikoksia sekä nuoruudessa että aikuisuudessa, rikoksia vain nuoruudessa, rikoksia vain aikuisuudessa ja ei rikoksia. Tarkastelut tehtiin naisille ja miehille erikseen yksisuuntaista varianssianalyysiä käyttäen.

Nuoruudesta aikuisuuteen jatkunut rikollisuus oli yhteydessä ongelmien kumuloitumiseen aikuisiässä ja lisääntyneeseen riskiin kuolla ennen 54 vuoden ikää. Lisäksi miesten kohdalla oli yhteyttä runsaaseen alkoholinkäyttöön sekä nuoruudessa että aikuisuudessa, diffuusiin identiteettiin, avioeroihin ja heikompaan taloudelliseen tilanteeseen ja naisilla runsaampaan alkoholinkäyttöön aikuisiässä sekä suurempaan todennäköisyyteen olla työvoiman ulkopuolella keski-iässä. Rikoksia vain nuoruudessa tehneet miehet käyttivät alkoholia hallitummin. Rikoksia vain nuoruudessa tehneistä naisista hieman muita useampi oli eronnut elämänsä aikana ja heidän identiteettinsä oli selkiytynyt.

Pitkittäistutkimus tuotti pitkän aikavälin seurantatietoa sekä myönteisistä kehityskuluista että ongelmien kumuloitumisen riskistä. Tietoa on tärkeä hyödyntää erityisesti nuorille suunnattujen tukitoimien kehittämisessä.