Artikkelissa luodaan katsaus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunteeseen ja siihen, miten se on yhteydessä heidän hyvinvointiinsa.

Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, miten koherenssin tunne on yhteydessä järjestön toimintaan liittyviin hyvinvointia edistäviin tekijöihin. Menetelminä on käytetty korrelaatioiden tarkastelua ja keskiarvojen vertailua. Tavoitteena on ollut etsiä aineistosta esille nousevia yhteyksiä ja tutkia sitä, miten ne voisivat auttaa toimintaan osallistuvien hyvinvoinnin edistämisessä.

Käytettävä aineisto on kerätty päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan eri tavoin osallistuvilta ihmisiltä (N=936). Mukana on niin erilaisissa kohtaamispaikoissa käyviä, työllistettyjä, palveluja käyttäviä, vertaisia kuin vapaaehtoistyöntekijöitäkin.

Taustatekijöistä ikä, koulutus, työssäolo ja parisuhde vaikuttavat vastaajien koherenssin tunteeseen. Mitä useampia ja ajankohtaisempia ongelmia vastaajalla on, sitä matalammaksi koherenssin tunne jää. Vapaaehtoistyöntekijöillä koherenssin tunne on korkein ja palveluita käyttävillä matalin.

Vastaajat, joilla on korkea koherenssin tunne, ovat muita onnellisempia, kokevat elämänsä muita merkityksellisemmäksi ja saavat positiivisen mielen hyvinvoinnin mittarilla muita parempia pistemääriä. Järjestön toiminnassa erityisesti kokemus kohdatuksi tulemisesta korreloi koherenssin tunteen kanssa.

Koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa läpi elämän, vaikka se rakentuukin pääosin lapsuudessa ja nuoruudessa. Järjestöt voivat kehittää toimintaansa siten, että ihmisten kyky ymmärtää elämäntapahtumiaan,
heidän mahdollisuutensa hallita niitä ja ennen kaikkea nähdä oma elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä, vahvistuvat.