Päihde- ja mielenterveysjärjestöissä yhtenä keskeisenä tavoitteena on yksilön ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lisääminen. Järjestöjä on paljon ja niiden toiminnan kohteet ja toimintatavat vaihtelevat. Tässä katsauksessa selvitetään aiemman kirjallisuuden perusteella päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeita ja palvelutarpeita sekä järjestökentän tutkimustarpeita. Katsauksessa on hyödynnetty pääasiassa suomalaista hyvinvointia koskevaa kirjallisuutta sekä järjestöjen tuottamia julkaisuja ja nettisivuja.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kenttä on laaja ja siksi järjestöjen tavoittamien kansalaisten kirjo on myös laaja. Järjestötoiminnan kohteena on niin akuutin päihde- tai mielenterveysongelman keskellä olevia kuin niistä toipuvia ja heidän läheisiään. Lisäksi järjestötoimintaan osallistuu toimijoita myös muista syistä kuin omien ongelmien kautta, joten järjestötoiminnan piirissä on sekä suurista hyvinvoinnin vajeista kärsiviä että varsin hyvinvoivia kansalaisia.

Hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä, joita on luokiteltu useilla eri tavoilla. Hyvinvoinnin arvioimiseksi ei ole olemassa yhtä menettelytapaa. Tässä katsauksessa keskitytään yksilön kokemaan hyvinvointiin seuraavilla osa-alueilla: terveys, materiaalinen hyvinvointi, mielekäs tekeminen, osallisuus ja ihmissuhteet. Tutkimalla järjestöjen tavoittamien kansalaisten näkemyksiä omasta elämäntilanteestaan, toimintakyvystään ja palveluntarpeistaan on mahdollista saada monipuolista tietoa hyvinvoinnista ja siinä esiintyvistä vajeista.