Olet täälläEtusivu “NIIT ON VÄHÄN, KEHEN OIKEESTI PYSTYY LUOTTAMAAN” Haastattelututkimus päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden nuorten aikuisten miesten sosiaalisista suhteista

“NIIT ON VÄHÄN, KEHEN OIKEESTI PYSTYY LUOTTAMAAN” Haastattelututkimus päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden nuorten aikuisten miesten sosiaalisista suhteista

JAA SOMESSA

Julkaisun nimi: 
“NIIT ON VÄHÄN, KEHEN OIKEESTI PYSTYY LUOTTAMAAN” Haastattelututkimus päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden nuorten aikuisten miesten sosiaalisista suhteista
Tekijä: 
Kuuskoski, Anna-Maija
Julkaisukieli: 
Suomi
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2014
Julkaisun tiedot: 

Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta / Sosiaalitieteiden laitos.
Sosiaalipolitiikka

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia sosiaalisia suhteita päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneilla nuorilla aikuisilla miehillä on. Erityisesti keskityttiin sosiaalisen tuen ja luottamuksen merkitykseen. Tutkimuksen tiedonmuodostuksen tapaa ohjasi kriittisen realismin viitekehys. Sosiaalinen todellisuus nähdään tutkimuksessa monitahoisena ja muutettavana, avoimena systeeminä. Ihmisen suhde rakenteisiin on keskeistä, koska ne voivat joko mahdollistaa tai estää ihmisen toimintaa.

Tutkimus on laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto koostuu kymmenen Turun katkaisuhoitoasemalla hoidossa olleen ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneen miehen haastattelusta. Tutkimuksessa nuoriksi aikuisiksi määritellään 18–35 -vuotiaat. Haastateltavat olivat 28–35 -vuotiaita.

Tutkimuksessa haastateltujen miesten sosiaaliset suhteet painottuivat läheis- ja ystäväsuhteisiin sekä yhteiskunnallisiin suhteisiin. Jäsenyyteen perustuvat suhteet olivat lähinnä harrastus- ja vertaistukiryhmiin. Suhteet vanhempiin ja sisaruksiin olivat tärkeitä, vaikka osalla miehistä tunnekokemukset suhteista olivat ristiriitaisia.

Selviytymistä tuki se, jos ystäviä oli myös esimerkiksi harrastusten parista. Yhteiskunnallisia suhteita haastateltavilla oli etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työhön suhtauduttiin myönteisesti ja työkokemustakin oli useilla miehistä, vaikka haastatteluhetkellä kukaan ei ollut työssä. Koulutukseen suhtautuminen oli kuitenkin melko kielteistä. Luottamus osoittautui keskeiseksi tekijäksi kaikissa merkityksellisissä suhteissa. Läheis- ja ystävyyssuhteissa luottamuksen puute koettiin raskaana. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin vaihteli, mutta oli melko vähäistä muun muassa sosiaali- ja työvoimatoimistoa kohtaan.

Tutkimuksessa ilmeni, että henkilökohtainen ja horisontaalinen työtapa sosiaalityössä voi lisätä luottamusta laajemminkin yhteiskuntaan. Lisätutkimus on tarpeen sosiaalisen luottamuksen merkityksestä muun muassa auttamistyössä.

Avainsanat: huono-osaisuus, asunnottomuus, päihdeongelmat, nuoret miehet, sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tuki, luottamus

Julkaisun teema-alue: 
05. monipäihteisyys/moniriippuvuus
13. erityisryhmä